Miten liiketoimintasuunnitelma  tehdään?

Parastakaan liikeideaa ei saateta toimintakuntoon ilman johdonmukaista suunnittelua. Myöhemmin liiketoimintaa aloittaessa suunnitelma toimii käytännön toimien ohjenuorana. Hyvä liiketoimintasuunnitelma huomioi kaiken tarpeellisen yrityksen lähtökohtiin nähden, ei rönsyile liikaa ja varautuu potentiaalisiin riskeihin hyvissä ajoin. 

Tärkein liiketoimintasuunnitelman tehtävä on osoittaa selkeästi, miten liikeidea antaa lisäarvoa omistajilleen ja yrityksen asiakkaille. Kun ymmärtää liiketoimintasuunnitelman tavoitteet, perusperiaatteet ja yleiset käsitteet yrittäjän näkökulmasta, oman yrityksen ja liikeidean suunnittelu kirjallisessa muodossa käy helposti.

Liiketoimintasuunnitelma sanelee strategian

Yritysidean kehittämisen jälkeen alkaa yrittäjyyden tärkein vaihe – hyvän liiketoimintasuunnitelman tekeminen. Liiketoimintasuunnitelma on suhteellisen isotöinen ja välttämätön projekti yrityksen koosta riippumatta. Sitä ei kuitenkaan tarvitse säikähtää, sillä myös suurin osa esityöstä on mielenkiintoista. Eikä itse suunnitteludokumentin tarvitse olla pitkä tai monimutkainen.

Eniten liiketoimintasuunnitelman tekemisessä aikaa kuluu tarvittavien faktojen keräämisessä, niiden tarkistamisessa sekä omien ideoiden kokoamisessa tiiviiseen ja helposti ymmärrettävään muotoon.

Pienyrittäjä selviää helpommalla kuin esimerkiksi startup-yritystä perustava. Pienyritysten pääasiallinen rahoitusmuoto on pankin yrityslaina ja vakavaraiselle instanssille hienoja tulevaisuudenkuvia ja maailmaa muuttavia innovaatioita tärkeämpää on selkeä tuotevalikoima ja kohderyhmä sekä riittävä kysyntä valitussa markkinassa.

Liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on potentiaalisten rahoittajien lisäksi vakuuttaa myös liiketoimintasuunnitelman tekijä liikeidean erinomaisuudesta ja välttämättömyydestä. Yksinyrittäjän tärkein kysymys onkin: takaako yritystoimintani riittävän toimeentulon? 

Tämän jälkeen on vakuutettava tarvittavat rahoittajat, jonka jälkeen on asiakkaiden vuoro.

Liiketoimintasuunnitelma pähkinänkuoressa

• Liiketoimintasuunnitelma kertoo, miten liikeidea toteutetaan käytännössä
• Kuvattavia asioita: yrityksen toimintaympäristö ja markkinapaikka, toimintafilosofia, myytävät tuotteet ja palvelut, asiakkaat sekä taloudelliset ja aineettomat tavoitteet
• Liiketoimintasuunnitelma ei ole kiveen hakattu. Sitä muokataan ja päivitetään tarpeen mukaan sekä perustamisvaiheessa että yrityksen toiminnan aikana.
• Uuden yrityksen perustajalle suunnitelma on tärkein yksittäinen neuvottelun työväline rahoitusta haettaessa tai ulkopuolisten tahojen kanssa keskusteltaessa.
• Mukaan liitetystä budjetista selviävät pääoman tarve, rahoituslähteet, suunniteltu kannattavuus ja sen toteuttamiseen tarvittava myynti kyseisellä tilikaudella.

Liikeidea on liiketoimintasuunnitelman perusta

Liiketoimintasuunnitelman perusta on toimiva tai ainakin kehityskelpoinen liikeidea. Liikeidean rakentaminen alkaa toiminta-ajatuksen kirjaamisesta ylös. Näin ideaa voidaan lähteä kehittämään eteenpäin johdonmukaisesti. Hyvä toiminta-ajatus kiteyttää yrityksen olemassaolon tarkoituksen käytännön tasolla selkeästi, lyhytsanaisesti ja myyvästi.

Oikein tehtyä ja kirjattua toiminta-ajatusta voi käyttää sellaisenaan yrityksen esittelyyn asiakkaille. Tämän lisäksi yrityksellä voi olla kirjattu visio, joka kertoo yrityksen perimmäisestä tavoitteesta.

Liikeidean osat

Toimivaan liikeideaan kuuluu kolme yhteen liittyvää osaa: asiakkaiden saama lisäarvo yritykseltä, tuote tai palvelu, jota tarjotaan tyydyttämään tarve sekä toimintatapa, jolla asiakkaita palvellaan kannattavasti. Lisäksi yrityksen imagoa ja brändiä voidaan käydä tarkemmin läpi, erityisesti jos tuotteiden menekki riippuu mielikuvien myynnistä.

1. Lisäarvo asiakkaille

Asiakkaiden on hyödyttävä yrityksen tarjoamista tuotteista tai palveluista. Niiden tulee ratkaista jokin ongelma, tyydyttää olemassa oleva tarve tai luoda uusi tarve ennennäkemättömällä innovaatiolla. Ilman konkreettisia hyötyjä yrityksen toiminta ei ole kannattavalla pohjalla. Hyvä tuote ja palvelu markkinoi sekä myy itse itsensä.

Lisäarvon rakentaminen aloitetaan perustarpeen tyydyttämisellä. Kun perusta on kunnossa, tuotteen päälle lähdetään rakentamaan ominaisuuksia, joka erottaa sen kilpailijoista.

Muut edut tunnistetaan tuntemalla asiakaskunta läpikotaisin. Rajattu asiakasryhmä antaa mahdollisuudet räätälöidä tuotteet tai palvelut juuri heidän tarpeidensa ja toiveidensa mukaan. Näin helpotetaan samalla tuotteiden myyntiä ja markkinointia.

2. Tuotteet ja palvelut

Tuotteen tulee joko tyydyttää jokin tarve tai ratkaista asiakkaan ongelma. Kun perustarve on tyydytetty, muut hyödyt auttavat asiakasta ostopäätöksen teossa. Tässä kohtaa myös tuotteen brändi astuu mukaan. Hyöty asiakkaalle luodaan sekä konkreettisten ominaisuuksien että aineettomien mielikuvien kautta.

3. Yrityksen toimintatapa

Suurin osa yrityksistä toimii markkinassa, jossa samankaltaista palvelua tai tuotetta saa useilta eri toimijoilta. Ominaisuuksien sijaan asiakkaan ostopäätöstä ohjaavat enemmänkin tuotteiden saatavuus, liikkeiden aukioloajat, yleinen palvelualttius sekä toisinaan myös puhtaasti hinta. 

Kyllästetyssä markkinassa yritysten täytyy löytää myyntikate muuta kautta. Tässä kohtaa yrityksen toimintatapa tulee apuun.

Ehkä osan töistä voi teettää alihankkijoilla, ulkoistetut palvelut keskitettää tietylle firmalle, tarvittavat materiaalit ostetaan tukusta vuodeksi kerrallaan ja palveluita kehitetään säännöllisesti asiakkailta saatujen palautteiden pohjalta.

Yrityksen imago liittyy läheisesti sen toimintatapaan. Asiakkaat antavat usein risuja ja ruusuja saamansa yleisen mielikuvan pohjalta. Yksittäiset tapahtumat tai palvelukokemukset ovat vain kimmoke kommentointiin. Jos yrityksen perustajat eivät itse lähde luomaan imagoa, sen tekevät väistämättä asiakkaat. Kun brändillä on selkeä suunta alusta lähtien, sitä on helpompi myös hioa toiminnan edetessä.

Johdonmukaisen toiminta-ajatuksen tavoin myös hyvän liikeidean voi tiivistää parhaimmillaan yhteen virkkeeseen. Tämä kertoo sen, mitä yritys tarjoaa ja miten se eroaa kilpailijoistaan valitsemassaan markkinassa.

Asiakkaan tarpeet ja halut

Liikeideat voidaan jakaa kolmeen kategoriaan myös seuraavalla tavalla: must-have , nice-to-have ja should-have. Esimerkiksi älypuhelin voi asettua mihin tahansa näistä kategorioista.

Must-Have: Ilman älypuhelinta modernissa maailmassa ei yksinkertaisesti voi toimia.

Nice-to-Have: Älypuhelimen kallein malli ei ole välttämätön, mutta ostetaan ylimääräisellä rahalla markkinoinnin onnistuessa. Tuote voi pysyä pitkään harvojen herkkuna, mutta saattaa ajan myötä kehittyä must-have-ilmiöksi. Näin on käynyt esimerkiksi sosiaalisen median alustoille ja kommunikointisovelluksille sekä monelle käyttäjiensä arkea helpottavalle pilvipalvelulle.

Should-have: Aikana, jolloin älypuhelimia ei ollut, kuluttajat eivät osanneet sellaista edes kaivata. Parhaat liikeideat luovat markkinan tyhjästä. Tällöin vaaditaan uskoa omaan osaamiseen sekä parhaat mahdolliset työvälineet, joiden avulla yrittäjä pysyy aina tilanteen tasalla.

Mitä liiketoimintasuunnitelma sisältää? 

Liiketoimintasuunnitelman tarpeet, kohderyhmä ja tilanteet vaihtelevat. Siksi ei ole olemassa yhtä optimaalista liiketoimintasuunnitelman mallia, jota orjallisesti noudattamalla rahoittajat saataisiin avaamaan kirstunsa varmuudella joka kerta.

Perusperiaatteita noudattamalla ja yksinkertaista liiketoimintasuunnitelman pohjaa hyödyntämällä pääsee silti hyvään alkuun. Tärkeintä on yrityksen ydintoiminnan sekä siihen liittyvän kannattavuuslaskelman esitys sanallisesti ja numeroin. Se, kuinka syväluotaavia analyysien tulee olla, riippuu täysin kohderyhmästä.

Hienot graafit ja huoliteltu ulkoasu toki auttavat sanoman perille menossa, mutta täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä. Tärkeintä on realistinen suunnitelma tulevaisuutta ajatellen sekä asioiden looginen esitysjärjestys.

Kaipaatko yksityiskohtaisempaa apua liiketoimintasuunnitelman tekemiseen? Liiketoimintasuunnitelmapohjan apukysymyksineen löydät täältä. 

Riskitekijöiden listaaminen on olennainen osa liiketoimintasuunnitelmaa

Yritysideaa esimerkiksi yrityssektorille laadittaessa on otettava usein huomioon patentit ja alan standardit. Kuluttajasektorilla riskitekijöitä voivat olla kolmansien osapuolien ohjelmisto- tai laitelisenssit, joita halutaan hyödyntää osana omaa tuotetta tai palvelukokonaisuutta.

Maksava asiakas päättää yrityksen suunnan

Asiakaskunta asettaa omat riskinsä. Jos tuotteita myydään tietyssä fyysisessä paikassa, kaupunkikuvan muutos voi vaikuttaa yrityksen menekkiin merkittävästi. Digitaalista palvelua kauppaava sivusto voi taas joutua muokkaamaan koko liikeideansa uusiksi, jos jokin innovaatio pakottaa tai mahdollistaa alan toimintatapojen globaalin muutoksen. Hyvä toimintasuunnitelma ennakoi ympäristön tuomat muutokset.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja, joka myy omaa osaamistaan, on turvatummassa asemassa. Riskit ja markkinatilanne ovat jo tietyillä ammattisektoreilla, kuten henkilökohtaisissa palveluissa, hyvin tiedossa ja kohtuullisen vakaita. Tässäkin tapauksessa toimintasuunnitelmasta on hyötyä, jos pyrkimys on laajentaa omaa palveluvalikoimaansa ja samalla päivittää omaa osaamistaan.

Miten hyödyn liiketoimintasuunnitelmasta freelancerina?

Kaikkeen yrittämiseen liittyy jonkinasteinen taloudellinen riski. Siltä faktalta ei välty edes yksityinen elinkeinonharjoittaja tai freelancer. Taloudellisesti tiukassa paikassa pitkäaikaiseen projektiin sitoutuminen voi tuntua hyvältä ajatukselta. Työrupeaman aikana voi vastaan kuitenkin tulla parempia ja rahakkaampia mahdollisuuksia, jotka on kylmästi jätettävä väliin sovittujen velvollisuuksien vuoksi.

Hyvä suunnittelu auttaa rajatuissakin skenaarioissa, kun tiedostetaan riskit taloudellisten seikkojen, ajan sekä resurssien käytön suhteen. Nämä seikat kannattaa huomioida oman toiminnan pitkän tähtäimen suunnittelussa, vaikka työskentelisi ainoastaan itselleen. Liiketoiminnan kriittisiä tekijöitä arvioivat mallit, kuten SWOT-analyysi, auttavat edelleen liikeidean potentiaalin löytämisessä.

Nykyisen toimintamuodon kirjaaminen liiketoimintasuunnitelman pelkistetyimpään muotoon voi paljastaa jotain uutta. Sijoittaisitko itseesi sen perusteella? Ehkä aika omalle yritykselle onkin kypsä? Olitpa uutta yritystä perustava, freelancer, yksityinen elinkeinonharjoittaja tai tuiki tavallinen työssä käyvä ideanikkari, voit kutkuttavana ajatusleikkinä miettiä, mitä omassa johdon tiivistelmässäsi lukisi.