Miten valitsen yhtiömuodon?

Uutta yhtiötä perustettaessa eräs ensimmäisistä päätöksistä on yhtiömuodon valinta. Toiminimi valitaan yleensä siinä tapauksessa kun toiminta on pientä ja yrittäjä yksin liikkeellä. Osakeyhtiö on luonnollinen valinta silloin kun perustajia on useampi tai liiketoiminnan on tarkoitus kasvaa. Muita vaihtoehtoja ovat mm. osuuskunta, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Vertailemme yhtiömuotoja yleisellä tasolla ja annamme vinkkejä valinnan helpottamiseksi. Lopuksi esittelemme tarkemmin perusasioita ja erityispiirteitä kahden käytetyimmän yhtiömuodon, toiminimen ja osakeyhtiön, osalta.

Yrityksen kasvuodotukset

Jos toimintaa on tarkoitus kasvattaa eivätkä liiketoiminnan ominaisuudet aseta erityisvaatimuksia, osakeyhtiö on lähes aina varma valinta. Jos et ole varma toiminnan laajuudesta ja potentiaalista tai tarkoitus on kokeilla yritysidean kannattavuutta, on hyvä tutustua avoimen yhtiön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Jos tiedät varmuudella keskittyväsi vain tiettyyn työtehtävään rajatusti, esim. myymällä omaa osaamistasi, toiminimen rekisteröiminen voi olla paikallaan.

Miten haluat jakaa taloudellista vastuuta?

Kun yritys on alamäessä ja rahaa tarvitaan laskujen maksuun, yksin yrittävä on ainoa maksumies. Osakeyhtiö, jossa usein on ainakin yksi ulkopuolinen rahoittajan roolissa, on paremmassa asemassa väliaikaisten rahoitusmuotojen suhteen. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä on suuri taloudellinen vastuu, sillä kaikki yhtiökumppanit voivat käyttää yrityksen varallisuutta kuin omaansa. Vastuun jakaminen tarkoittaa yhtiömuodon valinnan osalta enemmän paperitöitä, tarkempaa kirjanpitoa ja säntillisempää liiketoiminnan pyörittämistä. Tässä tapauksessa paperitöiden tai kirjanpidon ulkoistaminen on hyvä ratkaisu ajan ja vaivan säästämiseksi. Tutustu Holvin kirjanpitopalveluun

Rahoituksen tarpeen vaikutus yhtiömuodon valintaan

Jatkokehitettävä liikeidea, tuote tai palvelu on yleensä paras lanseerata osakeyhtiön kautta. Ulkopuoliset, tuntemattomat rahoittajat harvoin lähtevät muun tyyppisen toimintaan mukaan, ainakaan jos kyse on start-up -yrityksestä. Sijoittajat ymmärtävät osakeyhtiöiden riskit ja niitä koskevat myös selkeät pelisäännöt. Muiden yhtiömuotojen suhteen sijoittaminen on aina tapauskohtaista ja sopimukset joudutaan laatimaan tarkemmin. Lain suojaa on tällöin luonnostaan vähemmän. Jos mukaan on lähdössä kaveri tai pari, liikeidea on hyvä ja siihen halutaan lisäpotkua esimerkiksi tuttujen ja sukulaisten rahoituksella starttirahan tai yrityslainan lisäksi, kommandiittiyhtiö on mainio ratkaisu. Se eroaa avoimesta yhtiöstä mahdollisuudella ottaa mukaan ns. äänetön yhtiökumppani, jonka rooli on puhtaasti rahallinen. Sopimuksella määritellään se, miten tuottoa vuosittain jaetaan. Äänetön yhtiökumppani ei vastaa yrityksen toiminnasta, eikä yleensä osallistu päätöksentekoon muutoin kuin erillisestä sopimuksesta. Laki sitä ei edellytä. Täten olleen hänen riskinsä rajoittuu vain sijoitettuun rahasummaan.

Mikä yhtiömuoto on paras minulle?

Ensimmäistä yritystään perustava henkilö saattaa pähkäillä yhtiömuodon valintaa ja miettiä sitä, mikä niistä on paras juuri hänelle. Pienyrittäjänä tällä on silti vähemmän merkitystä kuin luulisi. Jos liikeidea on muuten toimiva, sitä voi toteuttaa lähes minkä tahansa yritysmuodon, osakeyhtiön, toiminimen tai kevytyrittäjyyden, kautta. Asiakkaille tällä on harvoin mitään merkitystä. Käytännössä yrityksen toimintatapa ja muut taustalla olevat tekijät vaikuttavat kuitenkin siihen, mikä yhtiömuoto lopulta on paras kussakin tilanteessa. Perustajien määrä ja rahoituksen tarve ovat tärkeimpiä yksittäisiä tekijöitä, jotka määräävät yhtiömuodon valintaa. Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimit lain silmissä aina yksin. Osakeyhtiötä perustettaessa täytyy mukana olla aina vähintään kaksi henkilöä, vaikka toisen heistä ei tarvitsekaan, näin päätettäessä, istua kuin hallituksessa. Liikevaihdon suuruus, asiakkuuksien määrä ja niiden luonne määräävät nekin osaltaan sitä, mikä yhtiömuoto toimii parhaiten kyseiselle yrittäjälle. Esimerkiksi yksityinen ammatinharjoittaja pärjää ilman toiminimeä silloin, jos tulot jäävät alle 10 000 euroon vuodessa. Liikevaihdon kasvaessa ja toiminnan laajentuessa voi toiminimen tai osakeyhtiön perustaminen olla paikallaan. Yhtiömuotoa voi onneksi Suomessa muuttaa kohtuullisen helposti, usein vain yhdellä ilmoituksella viranomaisille. Muita yhtiömuodon valintaa määrääviä tekijöitä voivat olla päätöksentekoon, vastuun- ja voitonjakoon, päivittäiseen toimintaan sekä verotukseen liittyvät yksityiskohdat. Yritysmuotoihin tarkkaan tutustumalla ja niiden hyötyjä sekä haittoja vertaamalla löydät itsellesi sopivimman tavan yrittää.

Yritysmuodon valinnassa huomioitavia seikkoja

• Lähdetäänkö yrittämään täysin itsenäisesti vai yhtiökumppaneiden kanssa?
• Onko yhtiökumppanina perheenjäsen (esim. puoliso)?
• Mikä on pääoman ja rahoituksen tarve?
• Minkälaista päätöksenteko tulee olemaan – kenellä on vastuu ja mitä se pitää sisällään?
• Kuinka suurta liikevaihto tulee arviolta olemaan?
• Palkataanko pysyvää henkilökuntaa tai ulkopuolista apua?
• Onko toimintaa tarkoitus jatkaa pysyvästi?
• Onko toiminta ympärivuotista vai sesonkeihin sidottua?
• Kuinka sitoutunut perustaja tai perustajat ovat yrittäjyyteen?

Toiminimi sopii itsenäiselle yrittäjälle ja ammatinharjoittajalle

Toiminimen alla työskentelevä toimii aina lain silmissä itsenäisesti. Mitään erityisiä toimenpiteitä toiminnan aloittamiseksi ei vaadita. Työnteon ja asiakkaiden hankkimisen voi aloittaa vaikka tältä istumalta ja hoitaa laskutuksen joko itse tai kätevästi laskutuspalvelun kautta. Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi tehdä työtä ilman toiminimeä. Sen rekisteröinti on kuitenkin lähes aina kannattavaa, jos toiminta on säännöllistä. Perustaminen itsessään on helppoa. Yksi ilmoitus Maistraattiin tai Patentti- ja rekisterihallitukseen riittää. Lopettaminen ei vaadi mitään ilmoitusta. Toiminimi on aina käytössä tarvittaessa, joten se on helppo sujauttaa ns. “pöytälaatikkoon”, jos pitää esimerkiksi taukoa keikkatöistä tai keskittää työnsä tiettyyn vuodenaikaan. Toiminimi soveltuu mainiosti omaa ammattitaitoaan ja osaamistaan myyvälle itsenäiselle työntekijälle. Tyypillisiä toiminimen alla harjoittavia uusyrittäjiä ovat freelancerit, myyjät ja palvelualan toimijat. Huonoja puolia toiminimessä on sen henkilökohtaisuus. Se ei itsessään tuo toiminnalle mitään lainvoimaista suojaa. Itsenäinen ammatinharjoittaja on vastuussa kaikista tekemisistään omalla omaisuudellaan. Poikkeuksen tähän tekevät toiminimen alla kauppaa tekevät yksityisliikkeet, joiden tulee pitää kirjanpidollisista syistä yrityksen varat ja velat erillään liikkeenharjoittajan henkilökohtaisesta taloudesta. Tilintarkastus ei tässäkään tapauksessa ole pakollista. Toiminimen alla tienattu raha jaetaan ansio- ja pääomatuloksi. Varsinaista palkkaa ei makseta. Yrittäjä voi nostaa tienattuja rahoja yksityisenä henkilönä täysin vapaasti. Verotus noudattaa ansiotulojen progressiivista taulukkoa. Mitä enemmän toiminimen alla tienaa, sitä suurempi myös veroprosentti on. Pääomatuloksi katsotaan 20 % liikkeen varallisuudesta sen jälkeen, kun siitä on vähennetty velat ja saatavat (nettovarallisuus). Pääoman verokanta on tällä hetkellä 28 %.

Osakeyhtiö on varma valinta kasvavalle yritykselle

Osakeyhtiö on yleisin yhtiömuoto, joka sopii lähes mihin tahansa yritystoimintaan. Sen alla voi toimia yhdenkin hengen yritys. Kun mukana on useampia perustajia ja ulkopuolista rahoitusta, osakeyhtiö on käytännössä ainoa järkevä valinta. Toiminimeen verrattuna on osakeyhtiö omistajistaan erillinen instanssi, jolla on omat vastuut ja velvoitteet. Omistajat eivät ole vastuussa osakeyhtiön toiminnasta henkilökohtaisella omaisuudellaan, paitsi poikkeustapauksissa (esim. henkilökohtainen luotto, jolla toimintaa on rahoitettu). Osakeyhtiöitä on kahdenlaisia, yksityinen osakeyhtiö (Oy) ja julkinen osakeyhtiö (Oyj). Vain julkisten osakeyhtiöiden osakkeilla voi käydä kauppaa pörssissä. Kuka tahansa lainvoimainen henkilö voi perustaa kummankin tyyppisen osakeyhtiön. Julkisen yhtiön perustaminen vaatii kuitenkin minimiosakepääomaksi vähintään 80 000 euroa. Perinteisillä aloilla toimivalle pienyrittäjälle yksityinen osakeyhtiö on lähes aina paras vaihtoehto. Osakeyhtiön voi perustaa luonnollisen henkilön lisäksi toinen osakeyhtiö, yhdistys, säätiö, kunta tai vastaava lainvoimainen taho, kuten oikeushenkilö. Perustajat sijoittavat yrityksen perustamisvaiheessa omia rahojaan, joiden vastineeksi he saavat määrätyn verran yhtiön osakkeita. Osakkeenomistajat ovat toisiinsa nähden tasavertaisessa asemassa. Osakeyhtiön perustaminen on toiminimeä monivaiheisempi tehtävä, mutta sujuu nykyään helposti digitaalisesti sekä oppaiden avulla. Perustamisvaiheessa laaditaan yhtiöjärjestys, joka määrittää yrityksen perusasioita, kuten sen nimen, kotipaikan, hallituksen jäsenet sekä tilikauden alkamis- ja loppumispäivämäärän.Tämän jälkeen dokumentti toimitetaan maksujen kera maistraattiin ja sieltä kaupparekisteriin, joka hyväksyy hakemuksen sekä lähettää yritystunnuksen postissa. Tämän jälkeen osakeyhtiö on toimintavalmis.