OpasYrittäjyys
Sivutoiminen yrittäjyys
Mitä sivutoiminen yrittäjyys on? Olet päivätöissä, mutta lisäansioiden tarpeessa ja pursuat tarmoa. Teet osa-aikaisia hommia opiskelijana, mutta haluat kokeilla pystytkö myymään saman osaamisen yrittäjänä. Olet ehkä yrittämisestä kiinnostunut freelancer, mutta kynnys astua täysipäiväiseksi yrittäjäksi tuntuu turhan korkealta. Kaikissa näissä tapauksissa sivutoiminen yrittäjyys tai kevytyrittäjyys ovat varteenotettavia vaihtoehtoja yrittäjän uran aloittamiseksi. Luotaamme sivutoimisen yrittämisen mahdollisuuksia sekä […]
Mitä sivutoiminen yrittäjyys on?
Olet päivätöissä, mutta lisäansioiden tarpeessa ja pursuat tarmoa. Teet osa-aikaisia hommia opiskelijana, mutta haluat kokeilla pystytkö myymään saman osaamisen yrittäjänä. Olet ehkä yrittämisestä kiinnostunut freelancer, mutta kynnys astua täysipäiväiseksi yrittäjäksi tuntuu turhan korkealta. Kaikissa näissä tapauksissa sivutoiminen yrittäjyys tai kevytyrittäjyys ovat varteenotettavia vaihtoehtoja yrittäjän uran aloittamiseksi. Luotaamme sivutoimisen yrittämisen mahdollisuuksia sekä kevytyrittäjyyttä vaihtoehtona yrittäjämäiseen toimintaan.Kenelle sivutoiminen yrittäjyys sopii?
Yrittäminen lähtee usein liikkeelle intohimosta ja omalla ajalla hankitusta osaamisesta. Vakituista päivätyötä kuukausipalkkoineen voi pitää turvaverkkona, jonka varaan voi rakentaa pientä sivubisnestä. Tällöin epäonnistuminenkaan ei kirpaise ainakaan kovin lujaa ainakaan silloin, jos kyse ei ole puhtaasti taloudellisesta pakosta. Vastaavasti opiskelija saattaa kokea kykyjensä valuvan hukkaan minimipalkalla tehtävissä yksinkertaisissa työtehtävissä minimipalkalla. Yrittäminen antaa vähimmilläänkin mahdollisuuden testata omia kykyjään, vaikkei heti menestyisikään. Investoinnin tarve sivutoimiseen yritykseen on yleensä minimaalinen. Myös tuotto-odotukset ovat päivätöiden tienestejä matalammalla tasolla. Oman tietotaidon myynti verkon välityksellä on kaikkein helpoin tapa lähteä riskittömästi yrittämään. Jos sivutoimi alkaa poikia tilauksia enemmän kuin pystyy hoitamaan, ja idea ottaa tuulta, voi harkita kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtymistä. Joku on saattanut käyttää mieluisaan harrastukseen ilomielin kymmeniä tuhansia euroja vuosien mittaan. Jos nämä henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet, osaamisen tai harrastukset pystyy yhdistämään ja tuotteistamaan edes jollain tasolla, pienyrityksen perustan tärkein palikka on löytynyt kuin itsestään. Kun idea on löytynyt, toimeen voi tarttua heti. Laki ei estä sivutoimista yrittäjyyttä kuin poikkeustapauksissa. Käytännössä kuka tahansa tavallinen palkansaaja voi perustaa yrityksen palkkatyön ohessa. Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos toiminta on tyystin toisella alalla. Jos on yhtään epäselvyyksiä siitä, tuleeko yrittäminen vaikuttamaan omaan työhön tai jos ala liippaa läheltä, tästä on syytä keskustella työnantajan kanssa.Tyypillisiä sivutoimisia yrittäjiä
- Palkansaaja, joka haluaa vaihtelua arkeen ja bonukseksi lisätienestejä.
- Opiskelija, joka haluaa tehdä töitä vapaammin minimipalkkapestien sijaan.
- Yrittäjyydestä kiinnostunut freelancer, joka kokee osaamisensa arvokkaammaksi kuin nykyiset tehtävät antavat ymmärtää.
- Pitkään työelämästä pois ollut ideanikkari, joka haluaa kokeilla siipiään yrittäjänä.
- Eläkkeellä oleva henkilö, joka haluaa muuttaa luovan harrastuksen tulonlähteeksi ja samalla saada uutta sisältöä elämäänsä.
- Harrastuksenomaisesti ja sesonkiluontoisesti yrittäjyyteen rinnastettavaa liiketoimintaa tekevät, esim. torimyyjä, kiertävä makeiskauppias, puhtaasti intohimosta musiikkiin ja kulttuuriin keikkoja järjestävät henkilöt
Sivutoimisen yrittäjän tyypillisiä toimialoja
- Konsultointi ja koulutus
- Vapaa-ajan palvelut ja liikuntapalvelut
- Luova ala (esim. käsityöläiset, vaatesuunnittelijat)
- Yksityiset hyvinvointipalvelut
Sivutoimista yrittäjyyttä pohjustavia kysymyksiä
Tutustu yrittäjien blogeihin. Näin saat käytännön tuntumaa siihen, mitä liiketoiminnan pyörittäminen oikeasti on. Sivubisnestä aloitettaessa päätöksenteossa auttaa, tiedon keruun ohella, omien motiivien pohtiminen ja listaaminen. Mieti ainakin seuraavia kysymyksiä:- Mitä asioita teen itsenäisesti? Mitä aion ulkoistaa (esim. kirjanpito, verkkosivujen teko, laskutus)?
- Tahdonko pyörittää liiketoimintaa satunnaisesti vai jatkuvasti?
- Miksi lähden yrittämään (harrastus, kiinnostus, rahanteko, hyvän tekeminen)?
- Minkä yritysmuodon ja toimintatavan valitsen (toiminimi/laskutuspalvelu/osakeyhtiö)?
- Haluanko joskus siirtyä kokoaikaiseksi yrittäjäksi?
- Toiminko yksin vai löytyisikö rinnalle kanssayrittäjä?
Sivutoimisen yrittäjyyden hyvät ja huonot puolet
Olennaisimpia hyviä puolia sivutoimisessa yrittäjyydessä on mahdollisuus pitää toiminta kevyellä pohjalla. Tämä tarkoittaa kevyttä kulurakennetta, hallinnollisten tehtävien vähäisyyttä (erit. toiminimi tai laskutuspalvelu) sekä toiminnan osa-aikaisuutta. Jos muu turvaverkko on vahva, sivubisnekseen voi suhtautua kivana lisäansion lähteenä, mahdollisuutena liikeidean tai omien kykyjen testaamiseen tai keskittymisenä puhtaasti oman kiinnostuksen pohjalta tehtäviin asioihin.Sivubisneksen plussat
- Mahdollisuus lisäansioihin pienellä riskillä
- Mahdollisuus testata liikeideaa sekä itseään yrittäjänä
- Antaa sopivasti haastetta ja mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan ja ammatitaitoaan
- Antaa arkeen sisältöä ja tuo vaihtelua palkkatyön rinnalle
- Antaa valmiuksia siirtyä myöhemmin kokoaikaiseksi yrittäjäksi
Sivubisneksen miinukset
- Yrittäminen sivussakin vaatii hallinnollisten tehtävien hoitamista. Yrityspalvelun avulla voi helpottaa työtaakkaa, kuten kirjanpidon tekoa ja viranomaisten kanssa asiointia.
- Palkkatyöläisen vapaa-aika on rajattua. Sivubisneskin vie yllättävän monta tuntia viikossa, jos siihen lähtee tosissaan.
- Turvaverkon varassa yrittäminen ei anna täysin realistista kuvaa yrittäjän todellisesta arjesta vastuineen ja velvoitteineen.
- Opiskelijan tekemä, pienimuotoinenkin toiminta voi rikkoa asetetut tulorajat. Tällöin opintotuki menetetään näiltä kuukausilta.
- Sivutoimisena yrittäjänä on vaikeampi sitoutua isoihin projekteihin. Asiakkaita voi menettää puhtaasti ajan riittämättömyyden ja resurssien pienuuden vuoksi.