Miten valmistaudun eläkkeeseen yrittäjänä?

Nuorena yrittämisen aloittanut puskee yrityksessään töitä vielä eläkkeelläkin. Sivutoiminen yrittäjä sahaa vuodet palkkatöiden, keikkatöiden, sekä oman yrityksen välillä, nauttien vaihtelevuudesta. Oudoin ilmestys – mutta samalla kasvava kansanosa – on vuosikymmenet tunnollisesti palkkatöissä ollut hullunrohkea eläkeläinen, joka päättää perustaa yrityksen vanhoilla päivillään. Viisas valmistautuu eläkeikään varhain. Käymme läpi eläkkeelle siirtymisen eri asioita, eläkkeellä yrittämistä ja yleisiä vinkkejä yrittäjän eläkkeen hoitamiseen.

Mutkainen reitti eläkkeelle

Kevytyrittäjyyden, freelancer-työläisen ja sivutoimisen yrittäjän toimenkuvat sivuavat kokoaikayrittäjyyttä yhä enemmän. Tämä näkyy esimerkiksi YEL-vakuutuksessa, joka vaaditaan kaikilta, joiden tuloraja ylittyy ja toiminta katsotaan yrittämiseksi – vaikkei yritystä paperilla olisikaan.
Eläkettä karttuu silti, riippumatta miten rahat ansaitsee. Yrittäjänä on vain tästä itse vastuussa YEL-maksujen muodossa. Nuorelle yrittäjänalulle eläkkeeseen valmistautuminen voi tuntua etäiseltä ja hieman hölmöltäkin, jos siihen on vuosikymmeniä aikaa. Pesämuna on silti jossain vaiheessa saatettava alkuun.
Ensimmäistä yritystä perustavan kannattaa maksaa alun neljä vuotta eläkemaksuja niin paljon kuin kassa antaa myöden, sillä niistä saa alennuksen. Tämän jälkeen alennuksia ei tipu. YEL-maksut voi vähentää myös verotuksessa, joten kuluerä ei kirpaise niin kovaa. Kaukaa rohkea saattaa tienata suuremman eläkkeen itsenäisesti maksamalla vain vaaditun minimin ja laittamalla loput säästöön tai sijoituskohteisiin.

Viisas yrittäjä varautuu eläkkeeseen hyvissä ajoin

Miten tahansa eläkettä kartutatkin yrittäjänä, sen kertymistä on syytä seurata aika ajoin. Tietämällä tarkkaan mikä on ennustettu eläkkeesi määrä, pystyt yrittäjänä optimoimaan eläkemaksuja, sekä muutenkin valmistautumaan eläkkeelle siirtymiseen. Tämän voi tehdä varallisuutta oikeisiin kohteisiin ohjaamalla tai säännöllisellä säästämisellä.
YEL-vakuutuksen vaikutukset eivät rajoitu pelkästään eläkeikään. Sen avulla maksetaan myös korvaukset sairauspäiviltä, yrittäjän työttömyysturva, vanhempainvapaaraha, työkyvyttömyyseläke, perhe-eläke kuolemantapauksen yhteydessä ja monia muita etuuksia. Eläkepottiin tulee lisäksi kaikki ansiotyössä kartutettu eläke yrittämistä ennen tai sen sivussa.
Eläkettä ei myönnetä automaattisesti, vaan se pitää aina erikseen hakea. Helpoiten tämä käy sähköisellä hakemuksella oman vakuutusyhtiösi verkkosivujen kautta. Hakemus on syytä jättää noin paria kuukautta ennen eläkkeelle siirtymistä tai viimeistään kolme kuukautta sen jälkeen.

Miten yrittäjä siirtyy eläkkeelle?

Yrittäjän eläkkeelle siirtyminen ei eroa olennaisesti työntekijästä, sillä tätä säätelee sama lainsäädäntö. Suurin osa yrittäjistä jää vanhuuseläkkeelle n. 65-68 -vuotiaana, painottuen vuodella parilla myöhempään ajankohtaan, tavallisiin palkansaajiin verrattuna.
Osa yrittäjistä siirtyy varhaiseläkkeelle, varsinkin jos kertynyt eläke sen sallii, tiedossa on sukupolvenvaihdos perheyrityksessä tai terveydentilan heikkeneminen pakottaa tähän. Pieni määrä yrittäjistä joutuu palkansaajan tavoin työkyvyttömyyseläkkeelle – yleisin syy on edelleen masennus.
Harvinaisempia yrittäjän eläkemuotoja ovat perhe-eläke sekä työuraeläke. Perhe-eläkettä myönnetään kuolemantapauksen myötä, jolloin sitä saavat hänen omaisensa. Työuraeläkettä saa pitkän uran tehnyt yrittäjä (vähintään 38 vuotta), ja jonka työkyky on merkittävästi heikentynyt pakottaen eläkkeelle siirtymiseen.
Niitäkin yrittäjiä löytyy, jotka nauttivat työstään niin, että jatkavat yrittämistä eläkkeelläkin ollessaan. Tähän on kaksi vaihtoehtoa – joko osa-aikaeläke tai eläkkeen puitteissa yrityksen toimintaan osallistuminen. Tässä tapauksessa tulot vain verotetaan ansiotuloissa. Mitään rajoituksia työnteolle eläkeläisenä ei ole, poikkeuksena työkyvyttömyyseläke.

Yrittäjän eläkkeen optimointi

Yrittäjän vanhuuseläkkeen suuruutta määräävät eniten työuran pituus ja sen aikana maksetut eläkemaksut sekä palkansaajana, että yrittäjänä. Eläkkeen karttumisprosenttia määrää yrittäjän kokonaistyötulo kultakin vuodelta, ikärajat, sekä ikään sidottu elinaikakerroinennuste.
Nyrkkisääntönä, mitä suuremmaksi asetat YEL-työtulosi (ja samalla YEL-maksun suuruuden), sitä suurempaa eläkettä myös nostat sinne siirtyessäsi. Jos yrittäjä jatkaa edelleen toimessaan saavutettuaan alaikärajan, häneltä ei tämän jälkeen enää peritä pakollisia YEL-maksuja. Vapaaehtoisesti eläkemaksuja voi edelleen suorittaa ja kerryttää eläkettä edelleen.
Jos yrittäjä haluaa helpottaa toimeentuloaan eläkeiän lähestyessä. Hän voi nostaa harkinnanvaraisesti varhaiseläkettä (ns. vanhuuseläkkeen varhennus). Moni yrittäjä helpottaa näin myös työtaakkaansa, kun ei tarvitse enää puskea pitkää päivää. Haittapuolina on luonnollisesti vanhuuseläkkeen pieneneminen, kun kokopäiväiselle eläkkeelle siirtymisen aika tulee. Joissain tapauksissa myös veroprosentti voi nousta, vähentäen varhaiseläkkeen hyötyjä.
Koska YEL-maksun voi yrittäjänä itse määritellä, tyypillistä on korottaa sitä yrityksen hyvinä vuosina ja madaltaa huonoina vuosina. Tähän liittyen, on jokaisen yrittäjän syytä seurata eläkkeensä kertymistä sekä käyttää vakuutusyhtiöiden laskureita tai neuvontaa – optimoidakseen eläkepottinsa kerryttämistä.

Kuinka paljon eläkettä saa vähintään?

Vuonna 2019, Kelan myöntämän takuueläkkeen määrä on 784,52 euroa kuukaudessa. Summaan tehdään säännönmukainen indeksikorotus vuosittain. Takuueläkkeestä vähennetään kaikki muut eläketulot. Päätoimisesti yrittäneiden keskimääräinen eläke on lähes aina tätä suurempi, joten takuueläkettä ei tarvitse hakea. On tärkeää huomioida, että myös eläkettä kohdellaan ansiotulona, jota verotetaan ansiotuloveroprosentin mukaan.

Yritystoiminnan jatkaminen eläkkeellä on mahdollista

Yrittäminen on parhaimmillaan elämäntapa ja intohimo, joka hyvinä päivinä ei edes tunnu työltä. Yhä useampi menestyvän yrityksen omistaja ei malta jättää yritystä oman onnensa nojaan eläkkeelle siirtyessään, vaan jatkaa ainakin johdossa neuvonantajana, seuraten toimintaa ja ottaen tarpeen vaatiessa ohjat käsiinsä.
Toisaalta itsenäinen ammattilainen, joka rakastaa omaa luovaa työtään, haluaa usein jatkaa töitään, niin kauan kuin kyvyt ja fysiikka kestää. Vähentämällä asiakkuuksien määrää, eläkkeellä pääsee edelleen sorvin tai pensselin ääreen, vain kevyemmällä työtaakalla.
Vanhuuseläkkeen nosto ei rajoita yritystoimintaa millään lailla. Yrittäjä voi jatkaa yrityksen palveluksessa edelleen miten parhaaksi näkee. Koska YEL-vakuutus loppuu, myöskään eläkettä ei enää kerry, jollei yrittäjä hanki tähän vapaaehtoista vakuutusta. Poikkeuksena varhennettu vanhuuseläke, jossa tietyissä tapauksissa on edelleen vakuutettava yritystoiminta.

Yrittäjäksi eläkkeellä?

Uusien yritysten ja yrittäjien määrä kasvaa vuosittain tasaisesti. Ohessa kukoistaa yrittäjämäinen toiminta laskutuspalveluiden ja osuuskuntien kautta. Yrittäminen on muutenkin tehty helpommaksi kuin koskaan. Tästä pitää huolen Internet ja etätyön mahdollisuus, sekä ajantasainen tieto yrityksen perustamisen tärkeimmistä vaiheista. Näihin sisältyy liiketoimintasuunnitelman teko, rahoituksen haku ja yrityksen rekisteröinnin käytännön toimet.
Nuorten innovaattorien, osa-aikayrittäjien ja kevytyrittäjien rinnalle on kasvanut uusi kukoistava yrittäjien ryhmä: eläkeläiset, sekä eläkeikää lähestyvät palkansaajat, jotka päättävät astua yrittäjyyteen myöhemmällä iällä.
Erityisen voimakasta kasvu on ollut yli 55-vuotiaiden suomalaisten joukossa. Vuonna 2017 yrittäjistä reilu kolmannes (35 %) oli 55-74 -vuotiaita ja trendi jatkuu. Sivutoimisten eläkeläisyrittäjien määrä on kovimmassa kasvussa, kaksinkertaistuen 2000-luvulla.
Uusien yritysten toimialat ovat samalla monipuolistuneet – kärjessä erilaiset asiantuntija- ja konsultointiyritykset, sekä oman harrasteen tai intohimon ympärille rakennettu pienimuotoinen liiketoiminta. Asiantuntija-ala muutoinkin sopii eläkeläisyrittäjälle, jolla on näin mahdollisuus valjastaa vuosikymmenien kokemus ja viisaus ”uusvanhana” yrittäjänä.

Mikä ajaa eläkeikää lähestyvät yrittäjäksi?

Syitä keski-iän ylittäneiden yrittäjyyteen on monia. Päällimmäisenä tätä selittää elinikäennusteen kohoaminen kauttaaltaan länsimaissa, sekä tähän liittyen terveellisemmät elintavat ja suomalaisten kohonnut työkunto.
Osa lähtee yrittäjäksi puhtaasti rahan vuoksi, paikkaamaan riittämättömiä eläketuloja. Toinen haluaa muuttaa harrastuksensa tai muun mielenkiinnon kohteen tuottavaksi toiminnaksi pienellä vaivalla. Kolmas kokee sivutoimisen kevytyrittäjyyden mainiona keinona rikkoa arkea ja ansaita samalla lisätuloja mieluisiin hankintoihin tai elämyksiin.
Varakkaampi eläkeläinen voi puolestaan ostaa liiketoiminnan tai osuuden siitä, hakiessaan uutta sisältöä elämään sekä hajauttaakseen salkkuaan tuottoisampiin sijoituskohteisiin. Myös puhtaasti tylsistyminen ja aktiviteettien puute voi ajaa iäkkäämmän palkansaajan tai eläkeläisen yrittäjäksi. Usein syyt ovat yhdistelmä kaikkia lueteltuja.

Eläkkeellä yrittämisen ilot

Yrittäminen vanhemmalla iällä koetaan kautta linjan positiiviseksi asiaksi. Sen lisäksi, että siitä saa kaivattuja lisätuloja, yleinen aktiivisuustason lisääminen parantaa elämänlaatua aina viimeisiin yrittäjävuosiin asti.
Vaikka yrittämisellä ei pääsisikään entisen palkkatyön tienesteihin ja liiketoiminta olisi muutenkin pientä, työnteko koetaan tärkeänä omalle onnellisuudelle. Harva muuten eläkkeellä jaksaisikaan tehdä töitä – varsinkaan työpäiväänsä venyttävänä yrittäjänä.
Vaikka tulotason nosto onkin yksi tärkeä syy yrityksen perustamiseen, kipinä yrittämiseen tulee paljon syvemmältä. Vuosikymmeniä palkkatyössä olleena voi kaivata vapautta tehdä asioita oman pään mukaan. Yksityisyrittäjyys antaa tähän täydellisen mahdollisuuden.

Iäkkäämmän yrittäjän etumatka

Pitkän uran tehneellä työläisellä on tietotaitoa, kokemusta ja viisautta välttää karikot ja nuoruuden töppäilyt. Tätä käsitystä tukevat myös tilastot ja tutkimukset.
Vuonna 2018 julkaistiin Yhdysvaltain kansallisen taloustutkimusinsituutin (NBER) yrittäjien ikäjakaumaa koskeva tutkimus. Se paljasti, että sikäläisistä startup-yrityksistä keskimäärin kaikkein menestyneimpiä olivat ne, joissa perustaja tai päävetäjä oli yli 45-vuotias. Joillain aloilla menestyneimpien kasvuyritysten perustajien keski-ikä nousi jopa yli 50-vuotiaaksi.
Samaan viittaavat myös suomalaiset tilastot. Myöhemmällä iällä perustetut yritykset menevät harvemmin konkurssiin ja yleensä lopetetaan tai myydään yrittäjän siirtyessä lopulta kokopäiväiselle eläkkeelle.

Valmiit verkostot

Toinen merkittävä etu hyvän työuran tehneellä (esim. kaupparatsulla tai monipuolisella yrityskentällä toimineella asiantuntijatyöläisellä) on laaja kontaktiverkosto ja paljon tietoa, miten tietyt yritykset ja toimialat toimivat.
Nuori yrittäjä joutuu luomaan omat verkostonsa usein nollatilanteesta, joka tuo haasteensa sekä luotettavien, että sitoutumiskykyisten ihmisten löytämiseen. Iäkkäämmät työntekijät tai yrittäjät ovat tätä vastoin hyvin tietoisia sen suhteen, mitä haluavat tehdä ja minkä tyyppisten ihmisten kanssa yhteistyö sujuu parhaiten.

Omarahoitteinen toiminta

Hyvin ja viisaasti raha-asiansa hoitanut pyörittelee eläkepäivien lähestyessä sievoista pesämunaa, joka halutaan pistää poikimaan tai sijoittaa itselle mieluisaan toimeen. Vaikka tulot hieman laskisivatkin yrittäjyyden myötä, itsensä toteuttaminen koetaan elämän arvolle tärkeämmäksi kuin eurot pankkitilillä.

Osa senioriyrittäjistä tai tätä ikäluokkaa lähestyvistä (tyypillisesti yli 55 vuotta) pystyy jopa rahoittamaan yrityksen toiminnan alussa täysin itse, jolloin lainoja tai muita avustuksia ei tarvitse hakea. Tässäkin suhteessa ikäihmisen yrittäjyyden taival voi olla kertaluokkaa nuorta kilpakumppania helpompaa.

Yrittämisen eri muodot eläkkeellä

Eläkkeellä yrityksen perustava voi luoda ja rekisteröidä minkä tahansa yritysmuodon, siinä kuin 18-kesäinen uusyrittäjä koulunpenkiltä. Toiset yrittämisen muodot kuitenkin sopivat paremmin eläkeläisen arkeen.
Sivutoiminen yrittäjä arvostaa kevyitä hallinnollisia tehtäviä ja yrityksen helppoa lopettamista, jos ja kun siihen tulee tarve.
Varallisuutta omaava saattaa haluta luoda myyntikuntoisen yrityksen, jotta oman työn tulokset saadaan näkyviin myös rahassa – ollen selkeä mittari omille yrittäjänkyvyille.
Pieni, vuosikymmeniä toisensa tuntenut kaveriporukka haluaa tehdä töitä kukin itsenäisesti samassa toimessa (esim. myynti), pienellä kulurakenteella yhteen hiileen muutoin puhaltaen.

Tee töitä verokortilla

Jos haluat työskennellä eläkkeellä vain osa-aikaisesti, tehden keikka- tai kausitöitä tai toiminta on muuten satunnaista, on helpoin ratkaisu verokortilla työskentely työntekijän roolissa. Yritystä ei ole aina pakko perustaa, vaikka edellytykset siihen olisivat. Jos työ maistuu ja tuntuu, että haluaa laajentaa toimintaa, voi miettiä kevytyrittäjyyttä tai toiminimiyrittäjyyttä.

Ala kevytyrittäjäksi

Kun asiakkuuksia alkaa kertyä ja töitä riittää joka päivälle, illat pakertaen laskuja ja niitä lähetellessä, on aika miettiä verokortin sijaan ammattimaisempaa ja järjestelmällisempää ratkaisua.
Tähän rakoon sopii mainiosti ns. kevytyrittäjyys, joka on noussut perinteisen yrittäjyyden rinnalle todelliseksi ilmiöksi. Käytännössä liityt laskutuspalveluun, joka hoitaa puolestasi kaikki yrittäjän hallinnolliset tehtävät.
Palveluihin kuuluvat muun muassa ennakkoverojen maksu, liittojen jäsenmaksut, sekä muut vapaaehtoiset maksut. Sekä luonnolliset laskujen lähettäminen asiakkaillesi ja näiden periminen. Laskutuksesta peritään pieni osuus korvauksena.
Kevytyrittäjyys on sanansa mukaisesti kevyttä. Voit aloittaa toiminnan heti, liittyminen on useimmiten ilmaista ja kuluja kertyy vasta kun laskutus alkaa juosta. Kun haluat pistää pillit pussiin väliaikaisesti tai kokonaan, riittää ilmoitus palveluun ja maksullisten lisäpalveluiden irtisanominen tarvittaessa. Kun jälleen syyhyttää päästä pajaan tai toimistoon kauppoja hieromaan, toiminnan saa yhtä helposti taas rullaamaan.

Perusta toiminimi

Kun mielessäsi on ammattimaisempi yrittäjyys eläkkeellä, mutta toiminta ei alussa tai jatkossakaan kasva määrättömästi, on toiminimen perustaminen järkevää.
Joudut tällöin hoitamaan hallinnollisia asioita kevytyrittäjyyttä enemmän. Toiminimiyrittäjän pakollisia rasteja on itsenäinen verojen maksu, yhdenkertainen kirjanpito, sekä vuosittaisen tilinpäätöksen tekeminen.
Tilitoimiston tai kirjanpitäjän kulut eivät onneksi ole pienyrittäjällä mahdottoman korkeat. Näiden palveluiden ostaminen on suositeltavaa. Näin aikaa jää olennaiseen liiketoimintaan ja itsellesi kaikkein mieluisampiin tehtäviin.
Myös toiminimi on helppo lopettaa tai laittaa ns. pöytälaatikkoon, kun yritys halutaan lopullisesti pois kirjoista. Yksi ilmoitus kaupparekisteriin riittää, jonka jälkeen viimeinen tilinpäätös tehdään, mahdolliset verot maksetaan ja muut sovitut velvoitteet hoidetaan (esim. lainat). Yrityksen jäihin laittamiseen ei tarvita mitään toimenpiteitä. Jatkat toimintaa, kun siltä tuntuu.

Perusta osakeyhtiö

Jos tähtäimessä on yrityksen kasvattaminen, useampia perustajia lähtee toimintaan alussa mukaan, yritysidea tarvitsee merkittävää rahoitusta tai yritys halutaan joskus myydä, on osakeyhtiö yleensä paras ratkaisu. Jos aloittaa yrittämisen eläkkeelle siirtymisen alkuvuosina (n. 65-vuotiaana) ja on hyvässä kunnossa, uutta yritystä ehtii pyörittämään kevyesti 15-20 vuotta, jos vain virtaa ja intohimoa riittää.
Osakeyhtiön yhteydessä on syytä aina ottaa tilitoimisto avuksi, jotta ei jumiudu kahdenkertaisen kirjanpidon koukeroihin. Osaava ja kokenut yrittäjä sen itsekin hoitaa, mutta eläkeyrittäjällä on varmasti mieluisampiakin tehtäviä edessään – jollei kyse ole juurikin kirjanpitoyrityksen eläkepäivillään perustanut ammattilainen.
Kun on aika luopua yrityksestä tai ajaa se alas, joudutaan osakeyhtiön kohdalla käymään useita vaiheita läpi. Ulkopuolisen asiantuntijan apu on paikallaan, olipa yritystä lopettamassa tai myymässä eteenpäin.

Viisi askelta yrittäjyyteen

Riippumatta siitä perustaako yrityksen nuorena, vai vasta eläkepäivillään, liiketoiminnan realiteetit pysyvät samoina, lähtökohtien vain ollessa erilaiset.
Nuorella yrittäjällä on aikaa kokeilla eri ideoita monta vuosikymmentä eteenpäin. Epäonnistumiset eivät ole niin kohtalokkaita. Toisaalta sama pätee osittain eläkeyrittäjään. Jos muuten eläke kattaa toimeentulon, yritys on kohtuullisen riskitön tapa haastaa itseään ja tuoda sisältöä elämään.
Yrittämisen perusideat on lähtökohdista riippumatta sisäistettävä. Oheisilla viidellä askeleella liiketoiminta saadaan jaloilleen ja toivottavasti tuottamaan.

1. Kehitä toimiva liikeidea. Käytännössä kirjaa ylös mitä myyt, kenelle myyt ja miten myyt. Näiden perusasioiden ympärille luot tarkan liiketoimintasuunnitelman. Oppaita suunnitelman tekemiseen ja valmiita mallipohjia löytyy helposti hakemalla.

2. Tee kannattavuuslaskelma realistisiin arvioihin pohjautuen. Ideana on listata tuotteet ja palvelut, niiden katteet, sekä kaikki yrityksen kassavirtaan liittyvät tekijät. Kannattavuuslaskelma on liiketoimintasuunnitelman tärkein yksittäinen osio, jolla mitattavasti todistetaan yrityksen kyky pysyä pystyssä.

3. Hanki yritykselle rahoitus. Jos varallisuutta on, oma rahoitus on halvinta. Muutoin joudut hakemaan yrityslainaa pankista, uusyritysavustusta tai muuta tukea. Tuen myöntäjiä voivat olla esimerkiksi Uusyrityskeskukset, Business Finland (ent. TEKES) tai Finnveran yrittäjätakaus pankkilainalle.

4. Kun toimintasuunnitelma on valmis, valitse sopiva yhtiömuoto. Yleensä valinta tehdään toiminimen tai osakeyhtiön välillä. Joissain tapauksissa avoin yhtiö tai sen kaltainen kommandiittiyhtiö voi olla paras ratkaisu (toiminimen kaltainen rahaliikenne ja yksityisotot, mutta osakeyhtiön kaltainen johtaminen).

5. Hoida uuden yrityksen käytännön asiat, kuten pakolliset vakuutukset, kirjanpidon ja laskutuksen hoitaminen, sekä tärkeimpänä yrityksen rekisteröinti. Onnea valitsemallasi tiellä!