Miten arvonlisäverotus toimii?

Ensimmäistä yritystään perustavalla on paljon tehtävää ja pohdittavaa. Liiketoimintasuunnitelma pitää hioa valmiiksi, täyttää perustamisasiakirjat, hankkia rahoitus ja asioida moneen otteeseen eri viranomaisten kanssa. Tämän kaiken lisäksi verotusasiat ovat yleisin uuden yrittäjän pulmien aihe. Kun liiketoiminta vihdoin pyörähtää käyntiin, ensimmäinen kauppa syntyy ja laskutus juoksee. Arvonlisäverotuksen perusasiat tulisi olla selkärangassa. Käymme läpi arvonlisäverotuksen pääpiirteitä sekä annamme vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

Perusasioita arvonlisäverosta

Arvonlisäverotus on sisämarkkinoiden tärkeä moottori. Ilman sitä Suomen talous ja kilpailukyky ei kasvaisi, eikä yhteiskuntaa voitaisi pyörittää nykyisessä muodossaan. Tähän liittyvä arvolisävero (lyhennettynä alv) on tuotteiden tai palvelun myyntihintaan lisätty vero, joka määrätään laissa.
Nimi arvonlisävero viittaa yrityksen luomaan lisäarvoon, joka syntyy valmiin tuotteen myyntihinnan ja sen valmistamiseen tai hankkimiseen käytetyn rahallisen panostuksen erotuksesta. Yritys on työllään tuonut lisäarvoa markkinoille, josta kuluttaja hyötyy. Maksetuilla veroilla ylläpidetään hyvinvointiyhteiskunnan monia osa-alueita ja julkisia palveluita sekä avustetaan uusia yrityksiä.
Arvonlisäveroprosentti pysyy samana riippumatta tuotteen tai palvelun hinnasta, eroten näin esimerkiksi progressiivisesta ansioverotuksesta, joka kohdistuu kuluttajiin. Yrityksiä verotetaan jo erikseen tuloverolla, joka sekin on tasavero. Yrittäjät voivat näin ollen vähentää maksamansa arvonlisäveron kokonaisuudessaan verotuksessaan. Kuluttajilla tätä oikeutta ei ole.

Arvonlisäveron maksaa kuluttaja

Arvonlisäveron maksaa loppukädessä kuluttaja – ei yritys. Arvonlisävero on ollut käytössä vasta vuodesta 1994. Sitä edelsi vastaava rajatumpi liikevaihtovero, jota perittiin vain tuotteiden myynnistä. Eri tuoteryhmille on oma verokanta. Yleisin ja samalla korkein veroprosentti on 24 %. Yleishyödyllisillä tuotteilla ja palveluilla on alennettu verokanta – mm. ruoilla 14%, lääkkeillä, kulttuuripalveluilla ja tilatuilla lehdillä 10 %.
Arvonlisävero kannetaan tuotteesta vain kerran. Se ei näin ollen kertaudu, vaikka tuote myytäisiin useaan otteeseen vaikkapa osana tuotantoketjun eri urakoitsijoita ja alihankkijoita. Yrityksen myydessä tuotteen yksityiselle, alv sisällytetään myyntihintaan, mutta on eritelty kuitissa. Myydessään yrityksille, arvonlisäveron osuus eritellään aina, sillä se vähennetään joka tapauksessa verotuksessa.

Arvonlisäverotus Euroopan Unionissa

Euroopan Unionin maissa on jokaisessa oma verokantansa, joka on otettava huomioon käydessä kauppaa rajojen yli. Tavaravientiä verotus ei kuitenkaan koske. Tällä estetään maiden välinen verokilpailu ja hintojen vääristyminen.
Myydessään tuotteitaan tai palveluitaan toiseen EU-maahan, arvonlisävero peritään kohdemaassa. Esimerkiksi myydessään tavaroita Ruotsiin, suomalainen yritys maksaa sikäläisen arvonlisäveron 25 % (2019). Suomessa arvonlisäveroa ei tässä tapauksessa peritä. Myös ulkomailla peritty arvonlisävero voidaan vähentää verotuksessa. Kuten Suomessa, myös muissa maissa myytävä tuote tai palvelu, sekä kenelle myydään – määräävät käytettävän verokannan.

Esimerkki arvonlisäverotuksesta tuotteita valmistavassa yrityksessä

Esimerkkiyritys valmistaa ja myy itse tekemiään tuotteita tai laitteita. Nämä voivat olla vaikkapa pienelektroniikkaa, hifi-laitteita, valmiiksi kasattuja tietokoneita omalla brändillä tai huonekaluja, joiden materiaalit hankitaan eri lähteistä.
Yritys ostaa tuotteeseen vaadittavat materiaalit ja osat 1 240 eurolla. Ostosumman arvonlisäveroton osuus on 1 000 euroa ja arvonlisäveron osuus 240 euroa. Se valmistaa tuotteen ostamistaan osista ja myy sen 1 860 eurolla (varsin hyvällä katteella). Valmiin tuotteen arvonlisäveroton osuus on 1 500 euroa ja arvonlisäveron osuus 360 euroa.
Yritys on joutunut näin ollen maksamaan arvonlisäveroa 240 euroa ja netonnut sitä 360 euroa. Tästä on jäänyt 360 € – 240 € = 120 €. Tämän arvonlisäyksen yrittäjä maksaa kokonaisuudessaan takaisin verottajalle. Yksinkertaistettuna yritys on kuluttanut 1 000 eurolla ja myynyt 1 500 eurolla (arvonlisäverottomat hinnat), netoten 500 euroa, jonka arvonlisäveron määräksi tulisi 120 €. Koska asiakas maksaa tämän myyntihinnassa, yrityksen kontolle jää ainoastaan tuloveron maksaminen voitostaan tilikauden päätteeksi.

Yritysten välinen kaupankäynti

Yritykset voivat aina vähentää arvonlisäveron tekemistään ostoista. Sitä ei voi sisällyttää hintoihin yritysten välisessä kaupassa. Tästä syystä alv on laskuissa aina eroteltu. Esimerkiksi ostaessaan 124 euron arvoisen tuotteen, jonka arvonlisäveron osuus on 24 euroa, voidaan ALV:n osuus vähentää verotuksessa.
Jos yrityksellä nyt on jostain syystä ollut erityisen heikko vuosi ja heille on kertynyt tuloveroa maksettavaksi juuri samainen 24 euroa. Maksetut arvonlisäverot kuittaisivat nämä verot kokonaan. Valtio on kerännyt veron jo kertaalleen yritysten myydessä tuotteita ja palveluita. Tuplaverotus ei olisi reilua kuluttajia eikä yrittäjiä kohtaan.

Näin lasket arvonlisäveron osuuden

Tehdessäsi laskua toiselle yritykselle, arvonlisäveron laskeminen on helppoa. Olettaen että kyseessä on esim. tavallinen palvelu tai tuoteryhmä, joka maksaa 1 000 euroa ja jonka arvonlisäverokanta on täten ollen 24 %.
Laskutat toiselta yritykseltä 1 000 euroa + ALV. Lopullinen hinta on 1 000 € * 1,24 = 1 240 €. Laskussa arvonlisävero eritellään.
Kuluttajille myydessä hintoja mietitään ensisijaisesti markkinoiden ja mainonnan kannalta ja arvonlisävero lasketaan vasta jälkikäteen. Olettaen, että myyt samaisen tuotteen kuluttajalle liikkeessä 930 eurolla, lasketaan arvonlisäveron osuus myyntihinnasta seuraavalla kaavalla: (todellinen myyntihinta, sisältäen alv:n osuuden) * verokanta (tässä tapauksessa 24 %) / (100 + verokanta) eli
(930 € * 24) / (100 + 24) -> 22 320 / 124 = 180 €
Arvonlisäveron osuus 930 euroa maksaneesta tuotteesta on tässä tapauksessa 180 euroa.
Tärkeänä huomiona, arvonlisäveroa laskettaessa kaikki tavaran myyntiin liittyvät kustannukset otetaan lukuun. Toisin sanoen, posti- ja käsittelykulut ja muut ylimääräiset maksut kuuluvat kaikki myyntihintaan, joiden perusteella alv myös tilitetään.

Arvonlisäverokannat

Arvonlisäverokantoja päivitetään aika ajoin. Yleinen verokanta 24 % astui voimaan vuonna 2013. Eri tuote- ja palveluryhmillä on eri veroaste, jotka on listattu alla.

• 24 %: Yleinen arvonlisävero – koskee useimpia tuotteita ja palveluita
• 14 %: Elintarvikkeet ja rehut, ravintola- ja ateriapalvelut
• 10 %: Mm. kulttuuri- ja viihdepalvelut, tilatut aikakausilehdet (yli 1 kk jaksot), kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, tekijänoikeusjärjestöjen saamat tekijänkorvaukset
• 0 %: Myynti EU-maahan yrityksille, jotka ovat arvonlisäverovelvollisia. Vienti EU-alueen ulkopuolelle.

Jotkin yleishyödylliset ja erikoisemmat toiminnot ovat arvonlisäverosta vapaita. Näitä ovat esim. sairaanhoito, hammashoito, lääkärien palvelut, sosiaalihuolto ja tähän liittyvät oheispalvelut, koulu- ja oppilaitokset (mukaan lukien yliopisto-opetus ja ammatillinen koulutus), rahapelit, rahoitus- ja vakuutuspalvelut, muusikkojen ja esiintyvien taiteilijoiden palkkiot, sijoituskulta ja hautauspalvelut.
Laskutettaessa ilman arvonlisäveroa, laskuihin merkitään vain ”veroton myynti”. Mitään erityisiä enempiä perusteluita ei tarvita tässä kohtaa. Verotuksessa ja kirjanpidossa myyntien oikeellisuus tarkistetaan joka tapauksessa.

Yleisiä kysymyksiä arvonlisäverosta ja verotuksesta yleensä

Uudella yrittäjällä on paljon kysymyksiä liittyen verotukseen. Kokosimme yhteen arvonlisäveroon liittyviä yleisimpiä kysymyksiä vastauksineen. Jos joku asia jäi askarruttamaan, lisätietoja saa Verohallinnon sivuilta tai henkilökohtaisesti veroneuvonnasta.

Mikä on arvonlisävero?

Kyseessä on kulutusvero, jonka kuluttaja loppukädessä maksaa. Myyjä, tässä tapauksessa yritys, lisää arvonlisäveron tuotteidensa ja palveluidensa hintaan. Yksityisille myydessä hinta on sisällytetty lopulliseen summaan. Yrityksille myydessä arvonlisävero aina eritellään, koska se on vähennyskelpoinen.
Olitpa sitten päivittäistavarakauppias, johdon konsultti, muuttopalveluita tarjoava yritys tai etätyötä tekevä itsenäinen elinkeinonharjoittaja, joudut maksamaan arvonlisäveroa. Veron keräät tuotteiden hinnassa ja tilität valtiolle.
Arvonlisävero peritään vain kerran jokaisesta tuotteesta tai palvelusta. Verot eivät kertaannu. Näin yritysten välinen kaupankäynti monimutkaisinkin järjestelyin on mahdollista. Verokanta on yleisesti 24 % (2019), jonka lisäksi tietyt tuote- ja palveluryhmät käyttävät alennettua verokantaa (esim. 14 % elintarvikkeissa). Arvonlisävero on merkittävä tulonlähde Suomen valtiolle.

Pitääkö verottajalle ilmoittaa erikseen yritystä perustettaessa?

Kun perustat yrityksen, täytät perustamisilmoituslomakkeen ja lähetät sen Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ). Samalla yritys rekisteröidään kaupparekisteriin ja haluamiisi rekistereihin, mukaan lukien arvonlisäverovelvollisten rekisteri.
Verottaja saa uuden yrityksen kaikki tiedot automaattisesti perustamisilmoituksen yhteydessä, joten erillistä ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Verohallinto auttaa tarvittaessa perustamisilmoituksen täytössä joko verkkosivujen kautta, sähköpostitse, puhelimitse tai paikallisessa verotoimistossa.

Kuka on arvonlisäverovelvollinen?

Kaikki yritykset ovat lähtökohtaisesti arvonlisäverovelvollisia. Vain tietyt uskonnolliset yhteisöt ja muut erikoistapaukset voivat anoa verovelvollisuuden poistoa. Ulkopuolelle jäävät myös pienen liikevaihdon omaavat yritykset.
Arvonlisävero koskee sekä tavaroiden, että palveluiden myyntiä. Tämä koskee myös tietyin rajoituksin omien palveluiden käyttöä. Toisin sanoen, jos ostat vaikkapa omasta kaupastasi yksityishenkilönä elintarvikkeita, joudut maksamaan ostoksesta arvonlisäveroa normaalisti.

Missä tilanteissa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ei tarvitse liittyä?

Arvonlisäverovelvollisuus ei koske yrityksiä, joiden liikevaihto jää normaalin tilikauden aikana (12 kuukautta) alle 10 000 euroon. Raja tulee nopeasti vastaan itsenäiselläkin yrittäjällä, joten rekisteriin liittyminen on suositeltavaa. Nollaliikevaihdollakin voi arvolisäverovelvollisten rekisterissä olla. Tällöinkin on silti tehtävä arvonlisäveroilmoitus säännöllisesti.
Kun tilikauden aikana liikevaihto ylittää 10 000 euroa, arvonlisäverot joutuu maksamaan takautuvasti. Aikaa on kuusi kuukautta rajan ylittymisestä. Tämän jälkeen joutuu maksamaan myös viivästysmaksua, joka on yleisesti 10 % kokonaissummasta.
Pienyrittäjän on syytä huomioida myös ns. alarajahuojennus, joka koskee yritystä, jos sen liikevaihto jää alle 30 000 euroon. Voit etsiä tietoa tästä toisaalta. Tätä etua ei myönnetä automaattisesti, vaan se on itse haettava. Pienen liikevaihdon yritys voi myös pidentää verokautta aina 12 kuukauteen, maksaen arvonlisäverot kerran vuodessa. Muutoin alv maksetaan kuukausittain.
Jos et ole täysin varma, pitääkö sinun liittyä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tai muihin rekistereihin (kuten ennakkoperintärekisteriin tai työnantajarekisteriin), ole yhteydessä Verohallintoon ennen yrityksen rekisteröintiä.

Mikä on käännetty arvonlisäverovelvollisuus?

Olet saattanut törmätä termiin käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Tämä on käytössä tietyillä toimialoilla, kuten rakennusalalla ja romukaupassa. Näissä tapauksissa ostajan vastuulla on tilittää vero valtiolle.

Mistä liiketoiminnasta joutuu maksamaan arvonlisäveroa?

Yleisesti kaikkien tuotteiden, tavaroiden ja palveluiden myyntiä koskee arvonlisävero. Tietyt palvelut eivät ole verovelvollisia, kuten terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, sosiaalihuolto, sekä kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden myynti.

Kuinka usein arvonlisävero tilitetään verottajalle?

Suurin osa yrityksistä maksaa arvonlisäveron kuukausittain, aina edellisen kuukauden myynneistä. Eräpäivä on 12. päivä tai tämän ollessa pyhäpäivä, seuraava pankkipäivä. Pienyritys, jonka liikevaihto alittaa 30 000 euroa vuodessa, on oikeutettu pidennettyyn verokauteen – maksaen koko vuoden arvonlisäverot kerralla tilikauden lopussa.
Pienyritykset, joiden liikevaihto on 30 001 – 100 000 euroa, ovat oikeutettu neljännesvuosittaiseen (kolmen kuukauden välein) arvonlisäveron maksuun. Mikään ei estä maksamasta arvonlisäveroja kuukausittain tässäkään tapauksessa.

Miten arvonlisävero ilmoitetaan ja tilitetään verottajalle?

Nykyään arvonlisäveron, kuten muidenkin verojen maksu tapahtuu sähköisesti Verohallinnon verkkosivuilla. Yrityksen perustamisen yhteydessä saat verottajalta tunnukset OmaVero-palveluun. Sinne voi kirjautua joko sähköisellä yritysten Katso-tunnisteella tai henkilökohtaisella tunnisteella. OmaVero-palvelussa näet kaikki yrityksen rästissä olevat velvoitteet, voit anoa maksuaikaa sekä maksaa muita oma-aloitteisia veroja ja maksuja.
Samalla kertaa on tapana ilmoittaa ennakkoverot sekä maksetut palkat, jos olet työnantaja. Monissa taloushallinnon ohjelmissa, joita tilitoimistot ja verkkopalvelut tarjoavat, on mahdollisuus siirtää tiedot automaattisesti tai talletetun tiedoston avulla OmaVero-palveluun.
Ensimmäistä kertaa arvonlisäveroa maksaessasi, sinun täytyy ensin hakea yrityskohtainen viitenumero. Tämän numeron saat Verohallinnosta joko soittamalla tai OmaVero-palvelusta itse hakemalla. Viitenumeroa tarvitaan joka kerta, kun arvonlisäverot maksetaan, jotta ne kohdistuvat oikein.
Huomioitavaa on, että arvonlisäveron maksut menevät aina kaikkien muiden oma-aloitteisten maksujen edelle. Esimerkkinä, yritys on voinut tilata ulkomailta ison tavaraerän, josta on maksettavat tullit. Jos yrityksellä on arvonlisäveroja rästissä, maksetut verot käytetään ensin näihin ja vasta sen jälkeen muihin viranomaiskuluihin, kuten tullimaksuihin.

Mikä on oma-aloitteinen vero?

Oma-aloitteinen vero on mikä tahansa vero, jonka verovelvollinen (tässä tapauksessa yritys) laskee ja maksaa itsenäisesti. Toisin sanoen verottaja ei lähetä mitään laskua. Tällaisia veroja ovat arvonlisäveron lisäksi mm. arpajaisvero, ennakonpidätys, työnantajan sosiaaliturvamaksu, vakuutusmaksuvero ja muut työnantajasuoritukset.

Mitä vähennyksiä arvonlisäverotuksessa voi tehdä?

Yritys voi vähentää omassa verotuksessaan myynneistään tilitetyistä arvonlisäveroista sen osuuden, jonka se on vastaavasti maksanut muille yrityksille tuotteita tai palveluita ostaessaan. Toisin sanoen, yrittäjä ei joudu maksamaan veroja moneen kertaan.
Vähennysoikeutta koskee kuitenkin rajoitukset. Ostamiesi tuotteiden tulee olla yksiselitteisesti yrityksen toiminnan kannalta tähdellisiä, ollen joko käyttöomaisuutta tai ne muutoin ylläpitävät liiketoimintaa tai lisäävät yrityksen kilpailukykyä. Vähennyksiin tarvitset talletetut tositteet kaikista ostoista esim. skannattuna kirjanpito-ohjelmassa. Verottaja voi pyytää tositteita ja kuitteja nähtäväksi milloin tahansa.

Voinko vähentää henkilökohtaisia ostoksia yrityksen arvonlisäverotuksessa?

Henkilökohtaiset ostokset, joiden pääasiallinen käyttötarkoitus on yritystoiminnan ulkopuolella, ei saa, eikä voi vähentää yrityksen verotuksessa. Kyseessä on lievä veronkierron muoto ja veroja joutuu kiinni jäädessään maksamaan jälkikäteen laiminlyöntimaksujen kera.
Nyrkkisääntönä, jos tuotetta käytetään yli 50 % yrityksen liiketoiminnassa, se on vähennyskelpoinen ainakin tältä osaltaan. Tällainen tapaus on esimerkiksi henkilökohtainen auto, jolla ajetaan työmatkojen lisäksi yrityksen nimissä tehtäviä hoitamassa. Toisaalta, jos yrittäjä ostaa yrityksen nimissä taulutelevision ”palaverihuoneeseen”, mutta viekin sen lopulta kotiin, kyseessä ei ole enää vähennyskelpoinen ostos.
Rajoja henkilökohtaisen käytön ja yrityksen toiminnan kannalta tähdellisen käytön välillä on joskus vaikea vetää, varsinkin yksin yrittävänä. Kirjanpitäjän ja verottajan kanssa on hyvä keskustella epäselvissä tilanteissa, jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä.

Olen perustamassa yritystä, jota varten ostan työvälineitä ja tilaan palveluita ennen kuin itse yritys on rekisteröity. Voiko näiden etukäteisostosten arvonlisäveron vähentää?

Uusi pienyrittäjä aloittaa yrityksen hankintojen tietokoneen ja muiden toimistotarvikkeiden turvin joskus jopa kuukausia ennen perustamisilmoituksen tekoa. Toisaalla kädentaitoja omaava harrastaja upottaa työvälineisiin kymmeniäkin tuhansia euroja, oma yritys mielessä. Omaa kuljetuspalveluyritystä miettivän on pakko hyödyntää hyvä tarjous pakettiautosta, jotta säästää selvää rahaa. Kaikissa luetelluissa tapauksissa yritys on mitä todennäköisimmin oikeutettu ns. alkuvarastovähennykseen.
Kauan omistuksessa ollutta henkilökohtaista omaisuutta et voi vähentää arvonlisäveron osalta. Toisin sanoen, et voi sanoa, että viisi vuotta sitten ostamasi tietokone on ostettu nyt perustamaasi yritystä varten. Poikkeuksia tähänkin voi toki olla ja tiedustelemalla sekin selviää. Jos taas ostat tänään uuden koneen ja perustat yrityksen kahden kuukauden päästä, ostoksen arvonlisäveron voi vähentää verotuksessa. Kunhan tietokone siirretään yrityksen nimiin.
Jos kyseessä on kovin vanha käytettynä ostettu käyttöesine, tällöin siihen sovelletaan arvonalentaminen, joka lasketaan käyttöiän mukaan. Alkuvarastovähennystä ei voi tehdä ostetuista kiinteistöistä tai rakentamispalveluista.
Kokeneen yrittäjän vinkki: Pelkkä kellastunut kuitti ei kelpaa verottajalle eikä kirjanpitoon. Jos olet ostoksia tehnyt, eikä sinulla ole niistä esimerkiksi pdf-kuittia, skannaa tai valokuvaa kuitit korkealaatuisena pikimmiten ja pistä ne talteen useampaan paikkaan ja lisäksi yritysten pilvipalveluun. Tällainen toiminto on tarjolla muun muassa Holvissa, jossa tositteet saa valokuvattua kännykällä kirjanpitoon ja verovähennyksien hakua varten parilla napautuksella. Paperiset kuitit voit tallentamisen jälkeen heittää huoletta roskiin.

Miten korjaan virheellistä arvonlisäveron ilmoitusta?

Myös kokeneelle yrittäjälle, saati sitten uudelle, tapahtuu välillä inhimillisiä erehdyksiä verojen maksussa. Jos huomaat maksaneesi liikaa tai liian vähän tai muutoin tehneen väärän arvonlisäveroilmoituksen, voit korjata tiedot ilman seuraamuksia 45 päivän kuluessa tapahtumasta.
Jos olet samalla kertaa ilmoittanut ja maksanut esim. ennakkoveroja, eikä niissä ole virheitä, näitä tietoja ei tarvitse ilmoittaa uudestaan. Oikaisuilmoitukseen kirjaat korjattujen oikeiden lukujen lisäksi oikaisun syyn. Sähköisessä lomakkeessa ja sen yhteydestä löytyvät tarkemmat tiedot täyttämiseen.