Mitä ammatinharjoittajan tulee tietää verotuksesta?

Toiminimen voi perustaa helposti. Jos toiminta ei tarvitse lupia, uuden yrityksen voi rekisteröidä kaupparekisteriin yhdellä ilmoituksella. Pian viranomaisten kanssa asiointi tulee tutuksi, verottaja etunenässä. Yrittäjänä maksat ennakkoverot ja arvonlisäveron todennäköisesti kuukausittain. Vuoden päätteeksi tasailet ennakkoja tai odotat veronpalautusta. Itsenäisen ammatinharjoittamisen verotuksen ei tarvitse olla vaikeaa. Esittelemme tärkeimmät yrittäjän verot, annamme vinkkejä veroasioiden sujuvaan hoitamiseen sekä niissä säästämiseen.

Toiminimen verotus

Toiminimen turvin on helppo yrittää. Firman saa pystyyn alta aikayksikön ja toiminnan ollessa pientä, vasta vuoden lopussa joudutaan miettimään veroasioita tosissaan ensimmäistä veroilmoitusta täytettäessä. Toiminnan kasvaessa veroja joutuu hoitamaan useammin esim. ennakkoverojen maksun muodossa. Pienyrittäjän on tärkeä sisäistää verotusasiat ja hoitaa ne asianmukaisesti sekä säännöllisesti. Huolimattomasti hoidettu verotus voi johtaa rästeihin tai menetettyihin etuuksiin.

Listasimme uuden ammatinharjoittajan verotukseen liittyviä useimmin kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen. Näillä tiedoilla pääsee hyvin alkuun. Jos joku asia jää askarruttamaan, lisätietoa saa vaikkapa Verohallinnon veroneuvojan pakeilta, joka osaa neuvoa tapauskohtaisesti.

Mitä veroja toiminimiyrittäjä maksaa?

Toiminimiyrittäjä vastaa yrityksen kaikesta toiminnasta henkilökohtaisella omaisuudellaan. Toisin sanoen yritys on yhtä kuin henkilö itse, taaten esimerkiksi kaikki lainat. Toiminimelle merkityt rahat voivat maata henkilökohtaisella käyttötilillä ja ovat nostettavissa vapaasti omaan käyttöön. Yrityksen varallisuus erotellaan lopulta kirjanpidossa.

Toiminimen alla yrittäjä ei nosta varsinaista palkkaa, vaan tekee yksityisottoja täysin rajoituksetta. Tätä voi verrata yrittäjän palkkaan. Näistä otoista ei peritä mitään veroja nostohetkellä, vaan tulovero maksetaan ennakkoon tilikauden alussa laaditun tuloarvion perusteella. Ennakkoverojen maksut suoritetaan 1-3 kuukauden välein. Jos tulot heittävät pahasti arviosta, tilikauden aikana tehdään muutosilmoitus ja maksetaan tuloveroa jälkikäteen. Vastaavasti liikaa maksanut yrittäjä saa veronpalautuksia.

Toinen vero, jonka useimmat yrittäjät maksavat, on arvonlisävero. Jos liikevaihtosi ylittää vuoden aikana 10 000 euroa, olet tällöin arvonlisäverovelvollinen ja joudut liittymään kyseiseen rekisteriin. Nämä verot tilitetään yleisimmin aina myyntiä seuraavan kuukauden puolivälissä.

Miten toiminimen tulosta verotetaan?

Toiminimen verotus on tulospohjaista. Tämä tarkoittaa sitä osaa, joka jää liikevaihdosta (yrityksen myynnin yhteissumma), kun kaikki toimintaan menneet kulut on vähennetty, mukaan lukien edelliseltä tilikaudelta siirtyneet tappiot. Tämä on lopullinen ansiotulosi toiminimiyrittäjänä. Tyypillisiä yrityksen kuluja ovat liiketilan tai toimiston vuokra, työvälineiden osto tai verkossa toimivan yrityspalvelun kuukausimaksu.

Palkansaajan ennakkoperinnästä huolehtii työnantaja maksaen verot ja yrittäjäeläkemaksut. Työntekijälle kuukausittain käteen jäävä osuus on nettopalkka, josta ei enää vähennyksiä tehdä. Yrittäjänä olet itsesi työnantaja samalla vastuulla. Tulos verotetaan ennakkoverona – nimensä mukaisesti maksat verot ansiotulostasi yrittäjänä ennakkoon.

Miten arvioin ennakkoverojen määrän?

Jos yrityksesi on toiminut jo vähintään vuoden, seuraavan vuoden tuloarvion tekee verottaja edellisen tilikauden tuloksen perusteella. Tätä voit vapaasti muuttaa milloin tahansa muutosilmoituksella Verohallintoon. Jos olet vasta yritystä perustamassa, teet itse tuloarvion, jonka perusteella maksat ennakkoverot.

Kiinteät kulut tiedät tarkkaan, josta saa pohjan toiminnan kannattavuudelle. Muuttuvat kulut ovat yleensä suoraviivaisesti suhteessa tuotettuihin palveluihin tai tuotteisiin. Tulojen arviointia helpottaa edelleen saman alan ja saman tyyppisten yritysten toiminnan tutkiminen ja viime kädessä verottaja.

Realistinen tulotaso löytyy arvioimalla omat kykysi tehdä töitä, keskimääräinen asiakkuuksien ja laskutuksen määrä kuukautta kohden. Ennakoidusta liikevaihdosta vähennät kiinteät ja arvioidut muuttuvat kulut, jonka lopputuloksena saat tuloarvion. Ennakkoverojen suuruus saadaan ansiotuloveroprosenttisi mukaan tästä tuloarviosta.

Huomioitavaa on, että muut ansiotulosi vaikuttavat myös veroprosenttiisi ja tämä on otettava huomioon laskelmissa. Toisin sanoen, et voi laskea eri veroprosentilla sivutulojen veroja ja yritystoiminnasta saamiesi tulojen veroja. Kaikki maksetaan saman progressiivisen ansiotuloveroprosentin mukaan.

Miten ennakkoverot maksetaan käytännössä?

Kun olet rekisteröinyt toiminimen, saat verottajalta ohjeet Verohallinnon OmaVero-palveluun rekisteröintiin ja kirjautumiseen. Tässä yrittäjien omassa veropalvelussa näet kaikki rästissä olevat verot ja muut viranomaismaksut. Täällä maksat myös kaikki omailmoitteiset verot ja maksut, joihin myös ennakkovero kuuluu.

Verottaja ei lähetä ennakkoverojen maksusta mitään laskua etukäteen, vaan joudut huolehtimaan tästä itsenäisesti. Maksaminen hoituu muutamassa vaiheessa, jotka on esitelty alla.

  • Tilikauden alussa laadit tuloarvion ja päätät maksujen eristä (1-3 kk). Jos toiminta on hyvin pientä, ennakkoverot voi maksaa koko vuodelle kerrallaan.
  • Kirjaudu Verohallinnon OmaVero-palveluun ja hae itsellesi viitenumero ennakkoverojen maksuun. Ohjeet tähän löytyvät palvelusta. Tarvitset tätä viitettä joka kerta kun maksat verot, jotta ne ohjautuvat oikein.
  • Maksat verot kätevimmin palvelun kautta suoraan verkkopankkimaksulla, luottokortilla tai debit-kortilla. Ennakkoverot voi toki maksaa muuallakin, esimerkiksi sähköisen taloushallinnon järjestelmän kautta, johon viitenumero ja muut tiedot syötetään.

Vaihtoehtoinen tapa on liittyä kevytyrittäjien laskutuspalveluun, joka huolehtii ennakkoverojen maksusta automaattisesti. Laskutuksen yhteydessä palvelu poistaa ennakkoverojen osuuden ja tilittää sen, hoitaen muutkin hallinnolliset velvollisuudet yrittäjän puolesta.

Mitä jos maksan liikaa tai liian vähän ennakkoveroa?

Kuten palkansaajaa ja ansioverotusta, myös toiminimiyrittäjää koskevat samat säädökset. Jos olet maksanut liikaa veroja, saat ne takaisin veronpalautuksena normaalisti. Jos tienasit ammatinharjoittajana enemmän kuin arvioit ja maksoit liian vähän ennakkoveroa, joudut paikkaaman tämän maksamalla ns. täydennysveroa. Jos verojen maksu viivästyy, joudut maksamaan korollista jäännösveroa, johon lisätään myöhemmin laiminlyöntimaksu, maksamisen edelleen viivästyessä.

Milloin joudun perimään ja maksamaan arvonlisäveroa ammatinharjoittajana?

Jos yrität toiminimen alla ja liikevaihtosi ylittää 10 000 euroa vuodessa, olet tällöin arvonlisäverovelvollinen ja joudut liittymään alv-velvollisten rekisteriin. Tämän myötä hallinnolliset toimet yrittäjänä lisääntyvät. Pian alv-asioista tulee kuitenkin yrittäjän arkipäivän rutiineja, jotka hoituvat kuin luonnostaan.

Arvonlisäverotus yrittäjän arjessa

  • Jokaisessa laskussa tulee olla arvonlisävero eroteltuna myyntisummasta (yritysmyynnissä) tai sisällytetty laskun loppusummaan eroteltuna sivussa (kuluttajamyynnissä)
  • Tilität arvonlisäveron valtiolle kuukausittain säännöllisesti OmaVero-palvelussa
  • Arvonlisävero tulee erotella yrityksen kirjanpidossa omalle tililleen
  • Eri tuote- ja palveluryhmillä on oma arvonlisäverokanta. 24% yleisesti ja esim. elintarvikkeet ja rehut 14%, kulttuuripalvelut 10 %.

Miten pienen liikevaihdon ammatinharjoittaja voi säästää verotuksessa?

Olet saattanut törmätä käsitteeseen toiminimen alarajahuojennus (ns. ALV-huojennus). Tämä koskee kaikkia yrittäjiä, joiden arvonlisäveroton vuotuinen liikevaihto jää alle 30 000 euron. Esimerkkinä, jos saat myytyä vuodessa palveluitasi 37 100 eurolla, jäisit juuri rajan alle, kun arvonlisäveron osuus on vähennetty. ALV-huojennus tarkoittaa käytännössä, että toiminimiyrittäjä saa yleensä kaiken tai ainakin osan tilittämästään arvonlisäverosta takaisin.

Alarajahuojennus lasketaan kaavalla:
( tilitetty arvonlisävero – (liikevaihto – 10 000) * tilitetty arvonlisävero ) / 20 000
Esimerkkitapauksessa arvonlisäverottoman liikevaihdon ollessa 29 900 € vuodessa, tilitetty arvonlisävero on 7 176 € tähän päälle (24 % verokannalla).
( 7 176 – (29 900 – 10 000) * 7 176 ) / 20 000 = ~ 7 140 €

Lopputuloksena yrittäjä tienasi 7 140 euroa enemmän itselleen, josta edelleen toki maksetaan ansiotuloveroprosentin mukaiset verot. Tärkeää on huomioida, että alarajahuojennusta ei myönnetä automaattisesti, vaan sitä on jokaisen yrittäjän itse haettava erillisellä ilmoituksella. Ohjeet ja lomakkeet löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta, OmaVero-palveluun kirjautumalla.

Miten ja milloin itsenäinen ammatinharjoittaja tekee veroilmoituksen?

Toiminimiyrittäjänä teet veroilmoituksen kuten palkansaajakin, liittäen mukaan elinkeinotoimintaa koskevat tiedot. Saat vuosittain normaaliin tapaan henkilökohtaisen esitäytetyn veroilmoituksen, johon teet asianmukaiset muutokset ja korjaukset. Nykyään veroilmoituksen voi täyttää myös netissä. Sinun tulee lisäksi täyttää lomake nimeltä ”Elinkeinotoiminnan veroilmoitus – liikkeen- tai ammatinharjoittaja”. Tietoihin kirjaat vuoden aikana saamasi tuotot liiketoiminnasta, sekä yrityksen vähennyskelpoiset kulut.

Verohallinnon ohjeista selviää, mitä kuluja voit vähentää ja mitä ilmoituksen tekemisessä tulee huomioida. Voit aina olla veroneuvojaan yhteydessä tai palkata kirjanpitäjän avuksesi veroilmoituksen täyttöön. Tämä ei maksa paljoa ja kerran ilmoituksen tehtyäsi kunnolla avun kanssa, osaat tehdä sen jatkossa itsenäisesti.

Mitä toiminimiyrittäjä voi vähentää verotuksessa?

Yritystoimintaa olisi vaikeaa tehdä kannattavasti, jos tähän käytettyjä kuluja ja investointeja ei voisi vähentää verotuksessa. Verovähennyskelpoisia kuluja ovat lähtökohtaisesti kaikki kulut, jotka liittyvät olennaisesti tulojen hankkimiseen tavalla tai toisella. Osa kuluista voidaan vähentää täysmääräisenä (käyttöomaisuus, jonka käyttöikä on alle 3 vuotta) tai kyseessä on ns. pienhankinta (kulut enintään 850 €). Pienhankintojen vähennyskatto on 2 500 euroa (tieto vuodelta 2019).

Vähennyskelpoisten kulujen arviointi on yksinkertaista. Kaikki välineet ja palvelut, joita tarvitset liiketoiminnan ylläpitämiseen ja tulojen hankkimiseen voivat olla vähennyskelpoisia. Jos joku ostos ei mene verottajan syynistä läpi, se ei yleensä aiheuta mitään toimenpiteitä. Jos esimerkiksi suunnittelet ja ompelet vaatteita, kaikki materiaalihankinnat, ompelukone ja muut laitteet ovat vähennyskelpoisia. Vastaavasti, jos pyörität pientä kuljetusliikettä, kuljetuskalustoon liittyvät käyttö- ja korjauskulut ovat vähennyskelpoisia. Käytännössä kaikki yrittäjät vähentävät toimistotarvikkeista, tietokoneesta ja muista peruslaitteista aiheutuvat hankintakulut. Itsenäinen ammatinharjoittaja tekee töitä usein kotoa käsin, ja tällöin hän on oikeutettu ns. työhuonevähennykseen.

Yleisiä vähennyskelpoisia kuluja toiminimiyrittäjän verotuksessa

  • Työhuonevähennys ja muut työtiloihin liittyvät kulut
  • Pienhankinnat, kuten tietokonelaitteet, toimistotarvikkeet ja työkalut
  • Tietokoneohjelmistot sikäli kuin ne ovat liiketoiminnan kannalta olennaisia
  • Yrityksen tilikulut, laskutuksen kulut, kirjanpitokulut ja muut verkkopalveluiden kustannukset
  • Mainonta ja markkinointi
  • Puolet edustuskuluista tietyin rajoituksin
  • Yrittäjäeläkemaksut (YEL)
  • Yrityksen perustamiseen liittyvät maksut, kuten kaupparekisteriin liittyminen

Holvipedia

Holvin tavoite on tehdä sinun arjestasi yrittäjänä helpompaa. Holvipediasta saat paljon hyödyllistä tietoa yrittäjyyden eri aiheisiin liittyen, aina kirjanpidosta ja taloudenhallinnasta laskutukseen ja verotukseen.