Mitä ovat yrityksen tuloslaskelma ja tase?

Kovan uurastuksen päätteeksi yrittäjän vuosi on pulkassa ja kirjanpito tehty. On aika tehdä tilinpäätös ja katsoa millä tolalla yrityksen talous on. 

Tulos ja tase ovat yrityksen tilinpäätöksen olennaisimmat laskelmat. Näiden sisältämiin lukuihin ja talouden tunnuslukuihin täytyy pystyä luottamaan. Laki säätelee sekä tuloslaskelman ja taseen muotoseikkoja sekä laskelmien tekoja. Käytännön hyöty tästä on tilinpäätösten vertailukelpoisuus – riippumatta siitä mikä yritys on kyseessä tai mitä tilitoimistoa on kulloisenakin vuonna käytetty.

Tulos kertoo kuinka paljon yritys on tehnyt voittoa tai tappiota edellisellä tilikaudella ja mistä tulos koostuu. Tase kartoittaa yrityksen varallisuuden, erotellen sen omaan ja vieraaseen pääomaan. Näin selvitetään liiketoiminnan kannattavuutta. Käymme läpi tuloslaskelman ja taseen eri osa-alueita sekä tähän liittyviä olennaisia käsitteitä.

 

Tutustu kirjanpitopalveluihin

 

Tilinpäätös on yhteenveto yrityksen vuodesta

Tilikauden tapahtumat kootaan julkiseen tilinpäätökseen verottajaa varten. Kaikkein pienimpien yritysten ei ole pakko tehdä tilinpäätöstä, mutta se on suositeltavaa. Tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen ja muut vaaditut talousluvut. Tilinpäätöksen liitteenä on vuosittainen toimintakertomus, jollaiseen voi törmätä tutkiessaan pörssiyhtiöiden osavuosikatsauksia. Tilinpäätös on kuin yrityksen koulutodistus, jossa käydään yksityiskohtaisesti läpi miten vuosi on mennyt, mikä oli lopputulos ja mihin yritys tähtää seuraavalla tilikaudella.

Mikä on tuloslaskelma?

Tuloslaskelma on osa tilinpäätöstä. Tuloslaskelma kertoo, kuinka paljon yritys on tehnyt voittoa tai tappiota edellisellä tilikaudella ja sen, mistä tulos koostuu. Toisin sanoen tuloslaskelmasta selviää, kuinka kannattavaa yritystoiminta on edellisiin vuosiin verrattuna, eli mikä on yrityksen kehityssuunta.

Tuloslaskelman yksityiskohdista selviävät myös yrityksen tilikauden tulot ja niihin kohdistuvat vähennyskelpoiset menot eli se, mitä yritys on joutunut sijoittamaan, jotta tulokseen on päästy. Tyypillisiä kuluja ovat henkilöstön palkka ja muut henkilöstökulut sekä tuotteiden sisäänostohinta.

Tulos itsessään ei kerro kaikkea yrityksen menestymisestä. Voitollinen vuosi on voinut tulla täysin vieraan rahan voimin esimerkiksi sijoittajilta tai yrityslainalla. Toisaalta tappiollinen tilikausi voi johtua puhtaasti verotuksellisista syistä. Yhdistettynä muihin tilinpäätöstietoihin ja taseen kertomaan varallisuuteen yrittäjä pystyy ennakoimaan tulevan tilikauden rahoitustarvetta sekä miettimään säästökohteita. 

 

Pienyrityksen kirjanpitopalvelu ja tuloslaskelma kuukausittain

 

Mikä on tase?

Tase puolestaan kertoo yrityksen taloudellisesta asemasta, eli kuinka paljon sillä on varallisuutta ja velkoja sekä sen, mistä omaisuus tarkalleen koostuu. Samalla nähdään kuinka paljon omaisuudesta on omalla ja kuinka paljon vieraalla pääomalla rahoitettua.

Yhdessä tuloslaskelma ja tase kertovat yrityksen talouden tilasta. Tilannekuvaa voi verrata joko aiempiin vuosiin tai vastaaviin yrityksiin samalla alalla, siinä määrin kuin julkista tietoa on saatavilla.

Tuloslaskelmaan liittyviä käsitteitä

Jotta tilinpäätöstä pystyy lukemaan ja ymmärtämään siinä listattuja yrityksen talouden tunnuslukuja, on syytä sisäistää tuloslaskelmaan liittyvät olennaiset käsitteet, kuten liikevaihto, myyntituotto ja poistot. Kun termit on kerran opetellut, yrityksen tilinpäätöstietojen lukeminen ja vertailu on helppoa, oli kyseessä sitten pienyritys tai miljardien eurojen pörssiyhtiö.

Laskentatoimi

Laskentatoimi on yleiskäsite, joka liittyy läheisesti yritysten tai organisaatioiden taloudenkuvan määrittelyyn. Sen tehtävä on kerätä ja analysoida tietoa liiketoiminnan rahaprosesseista, eli tuloista ja menoista. Näiden pohjalta tehdään erilaisia laskelmia, joiden lopputuloksena saadaan talouden tärkeitä tunnuslukuja, kuten kannattavuus, pääoman tuotto ja omavaraisuusaste.

Liikemaailmassa laskentatoimi jaetaan yleisesti ulkoiseen ja johdon laskentatoimeen. Ulkoinen laskentatoimi on lakisääteistä ja sillä tarkoitetaan esimerkiksi tilitoimistoja. Jokaisen yrityksen tulee pitää kirjaa taloudestaan verottajaa ja muita viranomaisia varten. Nämä tiedot ovat julkisia.

Johdon laskentatoimi tai sisäinen laskentatoimi puolestaan tarkoittaa esimerkiksi talouspäällikön tekemiä raportteja yrityksen kustannuksista. Sisäinen laskentatoimi ja sen toteutus on täysin yrityksen omissa käsissä, eivätkä tiedot ole julkisia, jollei yritys erikseen näin päätä. Johdon laskentatoimen tarkoitus on tuottaa olennaista tietoa yrityksen talouskuvasta johdon päätöksenteon tueksi.

Liikevaihto

Liiketoiminnan ytimessä on liikevaihto. Myös yrittäjä kiinnittää siihen eniten huomiota. Suuri liikevaihto kertoo ainakin kaupankäynnin vilkkaudesta. Toisaalta siitä ei suoraan näe millä tavoin kauppaa on käyty tai kuinka paljon yrityksellä on asiakkaita. Liikevaihto ei myöskään kerro onko toiminta ollut voitollista vai tappiollista. Liikevaihtoon kirjataan kaikki lopulliset myyntituotot, joista on poistettu kaikki ylimääräiset merkinnät kuten palautetut tuotteet.

Myyntituotto

Myyntituotto on osa liikevaihtoa, mutta liikevaihto koostuu yleensä muustakin kuin pelkästä myyntituotosta. Myyntituotoksi katsotaan tilikaudella myytyjen tuotteiden ja palveluiden arvo, josta on vähennetty arvonlisävero. Määritelmän mukaan myyntituottoa on kaikki yrityksen liiketoimintaan liittyvä myynti. Esimerkiksi käyttöomaisuuden tai osakkeiden myynti ei kuulu myyntituottoon.

Poistot

Uusien yritysten hankinnat kohdistuvat rahoituksen jälkeiseen aikaan. Vakiintuneet yritykset pyrkivät keskittämään ostojaan, jotta mahdolliset alennukset pystytään hyödyntämään. Tämä voi kuitenkin aiheuttaa vääristymistä tilikausien kesken. 

Jos ensimmäisenä vuonna tehdään suuri määrä hankintoja ja seuraavan vuonna ei ollenkaan, yrityksen menojen vertaaminen näiden vuosien kesken ei kerro todellista kannattavuuden kehittymistä. Tällaisessa tapauksessa voisi olla täysin mahdollista, että seuraavana vuonna yritys on tehnyt heikompaa tulosta, vaikka määräisesti käteen olisi jäänyt enemmän kuin edellisenä tilikautena.

Poistojen avulla suurien hankintojen kulut jaetaan kyseisten laitteiden ja tavaroiden ennakoidulle käyttöiälle tasaisesti. Suunnitelma jokaisen oston poistoista laaditaan heti ostoksen jälkeen. Näin kulut jakaantuvat tasaisesti, jolloin myös kannattavuuden todellista kehitystä on helpompi verrata edellisiin vuosiin.

Poistot voi tehdä milloin tahansa tilikauden aikana. Yleinen käytäntö on tehdä ne tilinpäätöksen yhteydessä, jolloin liiketoiminnan taloustietoa on eniten saatavilla. 

Poistoille on asetettu enimmäisraja, jonka sisällä yritys voi vapaasti päättää poistojen määrästä ja vuosista. Esimerkiksi tyypillinen kustannusten poisto rakennuksille ja kiinteistöille on 20–50 vuotta ja kalustolle 3–20 vuotta. Poistot ovat osa tuloslaskelmaa kulujen muodossa.

Varaston arvo

Paljon käyttöomaisuutta omistava tai tuotteita varastoon ostava yritys tekee tilikauden päätteeksi aina inventaarin, eli yksityiskohtaisen luettelon omaisuudesta. Jos kyseessä on kohtuullisen uusi tuote tai sellainen omaisuus, jonka arvo ei alene, inventaarioon listataan ostohinta. Muussa tapauksessa omaisuuden arvolle lasketaan vuotuinen arvon aleneminen. Eri tyyppiselle omaisuudelle on valmiiksi taulukoitu arvonalenemisprosentti.

Kun yrityksen varaston arvo on laskettu, voidaan tilikauden alkua verrata sen loppuun. Kasvanut tuotevarasto tarkoittaa seuraavana vuonna vähemmän ostoja. Pienentynyt varastosaldo kertoo puolestaan tarpeesta täydentää varastoja. 

Aiempiin myynteihin pohjautuen voidaankin ennakoida kassavarojen tarve jokaiselle kuukaudelle ja suunnitella, milloin varastoja pitää viimeistään täydentää.

Liiketoiminnan muut tuotot, kulut ja tappiot

Yritys voi tuottaa ydinliiketoimintansa ohella monella tavoin. Esimerkiksi käyttämättömänä olevat varastot voidaan vuokrata, joka lisää sekä liikevaihtoa että tulosta. Toinen yritys saattaa sijoittaa hyvänä vuonna ylimääräiset rahat osakkeisiin tai rahastoihin ja saada niistä tulevaisuudessa osinkoja. Kolmas saattaa myydä käyttämättömiä työvälineitä. Jos näitä ei ole kirjattu osaksi toiminnankuvausta, on kyse yrityksen lisätuloista.

Ydinliiketoiminnan tuotto tulee aina erottaa satunnaisista tuloista. Näin tiedetään yrityksen todellinen iskukyky. Jos satunnaisia tuloja on paljon ja perusliiketoiminta takkuaa, tämä kertoo hyödyntämättömästä potentiaalista tai muista ongelmista.

Muita satunnaisia kuluja ovat esimerkiksi markkinointi ja mainonta, vuokratut palvelut, työkoneet tai kulkuvälineet. 

Myös luottotappiot lasketaan satunnaisiin tappioihin. Näitä syntyy, jos asiakas ei toistuvista kehotuksista huolimatta koskaan maksa laskuaan ja rahojen saaminen takaisin on hyvin epätodennäköistä.

Liiketulos

Liiketulos on varsinaisen tuloslaskelman osatulos. Se saadaan vähentämällä yrityksen kokonaisliikevaihdosta liiketoiminnan kaikki kulut sekä poistot, eli yrityksen käyttöomaisuuden arvon aleneminen. Liiketuloksesta ei ole vähennetty veroja (alv, tulovero) eikä mahdollisia rahoituseriä (lainojen lyhennykset).

Toisten toimijoiden rahoitusjärjestelyt ovat harvoin julkisia. Tästä syystä tuloslaskelman loppurivistä ei näe kuinka tehokkaasti yritys on tulokseen päässyt. Kaupparekisteriin ilmoitetusta tilinpäätöksestä tai yritysrekistereistä näkee liikevaihdon ja liiketuloksen. Liiketuloksia vertaamalla yrittäjä saa tarkemman kuvan siitä, miten hän pärjää saman kokoisiin alansa muihin yrityksiin nähden.

Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuottoja ovat kaikki pitkäaikaisten sijoitusten tuomat säännölliset tuotot, kuten korkotulot, osingot tai muu voitonjako. Rahoituskuluja ovat vastaavasti lainoihin ja muihin rahoitusjärjestelyihin liittyvät korot, maksut ja lisäkulut.

Tuloslaskelman tulovero

Liiketoiminta maksaa voitostaan lakisääteistä tuloveroa. On syytä huomioida, että tuloslaskemassa ilmoitettu tulovero perustuu verolaskelmaan, joka on tehty kulloisellekin tilikaudelle. Se voi erota yrityksen maksamista veroista.

Tuloslaskelman voitto

Tilikauden voitto on tuloslaskelman näkyvin ja yrittäjän kannalta kiinnostavin luku, sillä se kertoo yrityksen kannattavuudesta. Voitto kertoo, kuinka paljon liiketoiminnasta on jäänyt rahaa käteen, kun kaikki kulut on poistettu tuloksesta. Kun lukua vertaa aiempiin vuosiin, yrittäjä voi nähdä kannattavuuden sekä konkreettisen euromäärän voiton kehityksen. Pureutumalla tarkemmin tilikauden aikana tehtyihin päätöksiin, voidaan analysoida mitä olisi voitu tehdä paremmin ja mistä voidaan olla ylpeitä.

Kannattava yritys

Tilinpäätös voi uudesta pienyrittäjästä tuntua pakkopullalta. Toimintaa vasta aloitellessa ja yrityksen ensimmäisinä vuosina keskitytään pitkälti konkreettisiin toimiin yrityksen arjessa. Kannattavuutta ja sen kehittymistä ei kuitenkaan voi seurata ilman laskelmia. Mitä kauemmin yritys on ollut toiminnassa, sitä tärkeämpää kirjanpito ja siihen liittyvä laskentatoimi on.

Kattavan talousarvion avulla palvellaan yrityksen lisäksi verottajaa sekä muita sidosryhmiä, kuten rahoittajia, alihankkijoita ja ulkopuolisia sijoittajia. Kustannuslaskelmat näyttävät kannattavuuden lukuina ja sen, mihin suuntaan yritys on menossa. Tuotannon ja myynnin kulurakenne puolestaan kertoo, missä on kovin menekki ja mitkä ovat voittomarginaalit esimerkiksi tuoteryhmittäin.

Mitä yrityksen talouskuva kertoo?

Tuloslaskelma, tase ja yrityksen kannattavuus muodostavat yhdessä yrityksen talouskuvan karkeat raamit. Riippuen esitystavasta ja mittareista, talouskuvasta voidaan hahmottaa toistakymmentä liiketoiminnan olennaista piirrettä. Tärkeimpiä yrityksen talouden tunnuslukuja ovat kannattavuus ja pääoman käytön tehokkuus ja tuottavuus.

Sisältöä tarkennetaan toiminta-alueittain tarpeen mukaan. Toimenkuvaltaan selkeän pienyrittäjän, kuten johdon konsultin talouskuvan mittarit ovat yksinkertaiset ja kulurakenne ennakoitavissa. Kehitystyötä tehdään enemmän asiakkaiden ja oman osaamisen ehdoilla.

Toisaalta monialayrityksen, joka harjoittaa vaikkapa tukkumyyntiä ja kiinteistövuokrausta, on hyvä erotella talouskuvassaan eri liiketoimintayksiköiden tulos, tase ja kannattavuus. Näin eri toimintojen talouden kehitystä voi seurata pitkällä tähtäimellä helposti.

Yleisin esitystapa talouskuvalle on lukujen lisäksi taulukkolaskennasta tutut kaaviot ja diagrammit, kuten pylväsdiagrammi, piiras tai graafi tietyllä ajanjaksolla. Vaikka graafit voi esittää vapaasti, tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksessa on tapana käyttää vakiintuneita esitysmuotoja. Toimintaa mitataan lähtökohtaisesti rahassa.

Esimerkki: 200 000 euron liikevaihdolla 40 000 euron tulokseen päässyt yritys on erittäin kannattava. 20 % kannattavuusasteella se on kirkkaasti keskimääräistä yritystä menestyvämpi. Terveiden yritysten kannattavuusaste on yleisesti 2-10 % liikevaihdosta.

Pääoman käytön tehokkuus

Pääoman käytön tehokkuutta mitataan vertaamalla pääomaa liikevaihtoon. Suurta varallisuutta hallinnoivaa yritystä, jonka liikevaihto on hyvin pientä, ei voi pitää kovin tehokkaana toimijana. Rahan maatessa yrityksen pankkitilillä, sijoitusrahastoissa tai käyttämättömissä kiinteistöissä, niiden vaikutus liiketoiminnan kasvuun on minimaalinen.

Vastaavasti pienyrittäjä, jonka kulurakenne on pieni ja omaisuutta ei alussa juuri lainkaan, voi tehdä pääomaan nähden kymmenkertaistakin liikevaihtoa. Toisaalta tuotto tulee usein puhtaasti yrittäjän omasta työpanoksesta, joka asettaa rajoja kasvulle.

Kiinteistöjä vuokraavan yrityksen pääoman suhde liikevaihtoon voi olla vain muutamia prosentteja. Koska kyse on pitkälti passiivisesta tuotosta, kasvukin on mahdollista sitä mukaa kun pääomaa kertyy.

Kuten esimerkeistä näkee, pääoman käytön aste voi vaihdella rajusti riippuen toiminnankuvasta. Pääoman käytön astetta tuleekin ensisijaisesti verrata oman alan saman tyyppisiin yrityksiin sekä aiempien vuosien talouslukuihin.

Kulujen määrittely ja kustannuslaskenta

Tuloslaskelman tekemiseen kuuluu olennaisesti kulujen määrittely ja kustannusten laskeminen osa-alueittain. Kaikki yritystoiminnan aiheuttamat kulut eivät ole automaattisesti vähennyskelpoisia. Tässäkin kohtaa laki määrää, mitä verotettavasta tulosta voidaan vähentää.

Ensiksi kulut ryhmitellään asianmukaisiin kategorioihin. Samalla väärin merkittyjä tai muuten epätarkkoja taloustietoja oikaistaan. Tämä voi olla tarpeen, jos esimerkiksi palkan sivukuluja tai vähennyskelpoisia ostoja on jäänyt pois kirjanpidosta.

Kulu ei ole sama kuin kustannus

Arkikielessä kululla ja kustannuksella tarkoitetaan usein samaa asiaa – tuotteeseen tai palveluun käytettyä rahamäärää. Yritystalouden laskentatoimessa näillä termeillä on kuitenkin selkeä ero. Kulu on arkikielen tavoin mikä tahansa rahaa vievä kohde, esimerkiksi materiaalihankinta, lainojen korot tai laskutusohjelman kuukausimaksu. 

Silloin kun kulu liittyy suoraan liiketoiminnan tuottavuuteen, se muuttuu kustannukseksi. Kustannukset jaetaan edelleen välillisiin ja välittömiin kuluihin. Välillisiä kustannuksia ovat kiinteät tai näihin rinnastettavat kulut, kuten poistot, luotonhoitokulut ja lainojen korot. Välittömät kustannukset ovat yleensä suurin kuluerä ja pitävät sisällään kaikki mitä yrityksen ydinliiketoiminnan pyörittäminen vaatii, esimerkiksi palkat, työkoneet ja materiaalit.

Kulujen erittely kustannuksiksi

Kuluerät järjestetään kirjanpidollisiin tileihin, jotta laskelmien teko helpottuu. Pääryhmiä ovat muuttuvat kulut ja kiinteät kulut. Muuttuviin kuluihin kuuluvat palkat ja muut menot. Kiinteisiin kuluihin kuuluvat esimerkiksi liiketilan vuokra ja muut säännölliset ennustettavat kuluerät.

Kulujen erittelyn tärkein tehtävä on analysoida, mistä yrityksen kulurakenne koostuu ja etsiä ratkaisuja kulujen vähentämiseksi. Yritys, jolla on paljon tuotannon ulkopuolisia kuluja, näkee erittelyn myötä mihin rahat menevät ja voisiko jossain kohtaa säästää.

Tuotannon kriittinen piste

Kriittinen piste on yritystalouden käsite, jolla määritellään yrityksen tuottavuuden minimiraja. Kun liikevaihto ja kustannukset ovat yhtä suuret, on päästy kriittiseen pisteeseen. Tuloksen ollessa nolla verojakaan ei makseta. Kaikki kriittisen pisteen yläpuolinen tuotto tekee yrityksestä kannattavan ja muodostaa osuuden, josta veroja maksetaan.

Terveen ja kasvukykyisen yrityksen on oltava kriittisen pisteen paremmalla puolella suurimman osan ajasta, jotta toiminnan tulevaisuus ei vaarannu. Kriittinen piste määritellään välillisten ja muuttuvien kustannuksen sekä liikevaihdon avulla. Välilliset kustannukset muodostavat kiinteäkuluisen pohjan, joka ei juurikaan muutu yhden tilikauden aikana. Tyypillinen välillinen kustannus on liiketilan vuokra.

Välittömiä kustannuksia ovat kaikki kulut, jotka lisääntyvät pääpiirteittäin suoraviivaisesti sitä mukaa kuin liikevaihtoa syntyy. Esimerkiksi tuotteita itse valmistavan on ensin ostettava jokaiseen tuote-erään sen vaatimat materiaalit.

Tuloksen parantaminen

Yrityksillä on tapana hieroa lukuja vaihtelevasti menneen vuoden jälkeen, jotta kasvukäyrä saadaan näyttämään mahdollisimman hienolta paperilla. Kyse ei ole laittomista puuhista, vaan puhtaasti kirjanpidollisista merkinnöistä. Esimerkiksi yrityksen omaisuutta myymällä tulosta saadaan kaunisteltua. Tuotto tästä tulisi kuitenkin merkitä satunnaisiin tuloihin, muuten tilinpäätös ja sen tunnusluvut vääristyvät.

Toinen keino tuloksen paranteluun on esimerkiksi pienyritysten yrityksen johdon palkkojen maksaminen osittain osinkoina, jolloin henkilöstökulujen pieneneminen parantaa myös tulosta. Suuremmissa yrityksissä johto toisinaan luopuu palkastaan kokonaan, ottaen sen optioina tai odottaen muita etuuksia maksettavaksi vasta tulevaisuudessa. Tämäkin voi vääristää talouskuvaa, jollei maksamattomia palkkoja oteta huomioon laskelmien pohjalta tehdyissä analyyseissa.

Verottajalle käytäntö menee useimmiten läpi, mutta sidosryhmät, rahoittajat ja esimerkiksi yrityksen ostamisesta kiinnostuneet kiinnittävät lukujen kaunisteluun huomiota. Terve liiketoiminta tekee suurimman osa tuloksestaan ydinliiketoimintansa avulla. Jos tämä ei onnistu ja lukuja pitää kaunistella, on syytä miettiä toimintatapojen muuttamista.

Vertaa Holvia perinteisiin yritystileihin

Yritystilien vertailu voi olla vaikeaa – toisissa on kiinteä hinta ja toisissa mukaan tulee tapahtumakohtaisia kuluja. Vertailimme tilejä puolestasi!

Yritystilivertailuun

Holvipedia

Holvin tavoite on tehdä sinun arjestasi yrittäjänä helpompaa. Holvipediasta saat paljon hyödyllistä tietoa yrittäjyyden eri aiheisiin liittyen, aina kirjanpidosta ja taloudenhallinnasta laskutukseen ja verotukseen.