Mitä itsenäinen ammatinharjoittaminen on?

Itsenäinen ammatinharjoittaminen on omaehtoista työntekoa, silloin kun sen itse parhaaksi näkee. Työtä saatetaan tehdä kotona, asiakkaiden luona tai vuokratussa toimitilassa. Vastuu kaikesta tekemisestä on täysin ammatinharjoittajalla itsellään. Kukaan ei myöskään ole hengittämässä niskaan sanoen, miten työ tulee tehdä tai miten asiasi työntekijänä ja pomona järjestät. Tämän kaltainen työskentely sopii ahkeralle ihmiselle, joka haluaa astua yritysmaailmaan. Käymme ohessa lävitse ammatinharjoittamisen piirteitä käytännössä ja läpival;aisemme sekä sen hyötyjä että haasteita.

Toiminimen ja itsenäisen ammatinharjoittamisen erot

Lain silmissä itsenäinen ammatinharjoittaja on henkilö, joka tekee työtään vailla varsinaista palkkasuhdetta yritykseen tai toiseen henkilöön. Ammatinharjoittamisen tyypillisin yritysmuoto on toiminimi tai kevytyrittäjyys laskutuspalvelun kautta. Kansan keskuudessa toiminimi rinnastetaankin lähes aina itsenäiseen ammatinharjoittamiseen. Vaikka näin asian laita yleensä onkin, lain silmissä ne eivät ole kuitenkaan täysin sama asia.

Jos olet tavallisessa palkkatyössä, sen ohessa tehtävät työt verotetaan päätoimen verokortilla (sivutuloja tai freelancer-tuloja ei enää erotella päätoimen tuloista). Toiminimen kautta työskentelevän verotus hoidetaan sekin henkilökohtaisen verotuksen yhteydessä. Toiminnan suuruudesta ja sen laadusta riippuen, tuloja kohdellaan joko ansio- tai pääomatuloina. Vasta kun liikevaihto ylittää 10 000 euroa tai yrittäjä on näin erikseen ilmoittanut, hänestä tulee alv-verovelvollinen (arvonlisävero). Verotusta muokataan aika ajoin, vaikka nämä muutokset tapahtuvatkin vuosien säteellä. Ajankohtaisimman verotustiedon löydät aina tiedustelemalla suoraan verottajalta.
Itsenäisen ammatinharjoittajan ja toiminimen erot ovat käytännössä hiuksenhienot pitkälti verotukseen liittyen. Toiminimi on myös aina rekisteröitävä Patentti- ja rekisterihallitukseen, kun taas ammatinharjoittaja toimii yksityishenkilön ominaisuudessa. Pelkistetysti voitaisiin kuvailla toiminimen olevan hieman ammattimaisempaa yritystoimintaa, jota tehdään usein päätoimisesti, ammatinharjoittamisen ollessa kevyempää yrittämistä, usein sivutoimisesti tai sesonkiluonteisesti.
Etuna näissä kevytyrittäjyyden muodoissa esimerkiksi osakeyhtiöön verrattuna on niiden helppo alkuun saattaminen tai toiminnan lopettaminen. Suurta pääomaa tai yritysluotsausta ei tarvita – henkilökohtainen osaaminen riittää. Pillit voi halutessaan pistää pussiin milloin vain ilman mitään erityisiä toimenpiteitä Kun uudet asiakkaat ilmaantuvat ovelle kolkuttelemaan, on taas aika palata sorvin ääreen ja kaivaa hanskat ”pöytälaatikosta”.

Liikkeenharjoittajan ja itsenäisen ammatinharjoittajan erot

Ammatinharjoittaja myy pääsääntöisesti omaa osaamistaan ja tietotaitoaan määrätyissä projekteissa. Tällöin myös työtehtävät vaihtelevat asiakkaasta riippuen. Liikkenharjoittaja puolestaan harjoittaa elinkeinotoimintaa ja usein myy tuotteita tai palveluita tietyssä paikassa. Tämä yritysmuoto on luvanvaraista ja vaatii pääomaa sekä monia valmisteluita, ennen kuin yritystoiminta voi alkaa.
Eroja on myös kirjanpidon suhteen. Itsenäinen ammatinharjoittaja selviää yhdenkertaisella kirjanpidolla, joka hoituu helpoimmillaan laskutuspalvelun kautta ilman eri toimenpiteitä. Elinkeinotoimintaa harjoittavan tulee pitää aina kahdenkertaista kirjanpitoa, mikä vaatii opiskelua tai tilitoimiston palkkaamista.

Miten itsenäinen ammatinharjoittaminen aloitetaan

Ammattia voi ryhtyä harjoittamaan yksityishenkilönä vaikka heti (poikkeuksena luvanvarainen elinkeinotoiminta). Olipa osaamisalueesi mikä tahansa, asiakkaat löytyvät kätevästi freelancer -palvelusta, sosiaalisessa mediassa ilmoittelemalla tai tuttavapiirin kautta tiedustelemalla. Sen jälkeen sovitaan suoritettavista tehtävistä, ehdoista ja palkasta sekä tehdään näistä kirjallinen tai suullinen sopimus. Tämän jälkeen tehdään työt ja lähetetään lasku.
Laskutuksen voi hoitaa myös kätevästi laskutuspalvelun tai töitä välittävän palvelun kautta. Tämä säästää huomattavasti aikaa ja vaivaa. Voit näin keskittyä täysillä seuraavan asiakkaan metsästämiseen. Rahat työstäsi saat useimmiten suoraan henkilökohtaiselle käyttötilillesi pankkiin tai vaihtoehtoisesti laskutuspalvelun tai freelancer -palveluita välittävän sivuston tilille. Näistä ansiot voi siirtää haluamallensa tilille tai nettilompakkoon. Näin yksinkertaista itsenäinen ammatinharjoittaminen on!

Toiminimen rekisteröinti

• Tee ilmoitus toiminnan alkamisesta Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ). Tämä tapahtuu Patentti- ja rekisterihallituksen tai maistraatin kautta.
• Samalla ilmoituksella tiedot siirtyvät suoraan myös verottajalle.

Kaupparekisteriin tulee tehdä ilmoitus, jos:

• Kyseessä on luvanvarainen elinkeinon harjoittaminen
• Ammatinharjoittaja palkkaa muita työntekijöitä, aviopuolisoa, lapsia tai lapsenlapsia lukuun ottamatta
• Toiminnan harjoittamiseen on varattu erillinen pysyvä liiketila (joka ei ole oma asunto)

Kaupparekisteriin tehdystä ilmoituksesta voi olla hyötyä yrityksen brändin kannalta, vaikkei rekisteröinti olisikaan itselle pakollinen. Hyväksytyt nimet suojataan yksinoikeudella, joka estää esimerkiksi täysin samalla nimellä markkinoille tulevan kilpailevan toimijan. Nimen valintaan liittyy toki rajoituksia, joista voi lukea tarkemmin Kaupparekisterin tai Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta.

Ammatinharjoittajan haastava, mutta antoisa arki

Itsenäinen yrittäminen vapauttaa toimimaan ja toisaalta tuo vastuuta. Ammatinharjoittaja on yhtä aikaa sekä pomo että työntekijä. Tämä voi olla persoonasta tai päivästä riippuen joko positiivinen tai negatiivinen kokemus. Myönteisiä asioita ovat, erityisesti etätyötä tekevien kannalta, vapaasti määriteltävät työajat sekä oman työympäristön muokkaaminen halutunlaiseksi.
Kääntöpuolena voi olla tulojen epätasaisuus ja epävarmuus uusista työtehtävistä, jos vakituisia asiakkaita ei ole. Tämä vaikeuttaa tulojen arviointia. Se, kuinka hyvin ammatinharjoittaminen kullekin yksilölle sopii, riippuukin pitkälti yksilön omasta luonteesta ja kyvyistä.

Ammatinharjoittamisen myönteisiä puolia

Ei kiinteitä työaikoja

Vakituisia projekteja hoidettaessa työaika usein toki ajoittuu normaaliin toimistoaikaan, jolloin myös asiakkaat ovat parhaiten tavoitettavissa. Osaamistaan myyvä ammatinharjoittaja on kuitenkin vapaa valitsemaan projektinsa ja usein myös työaikansa. Vapautta on taukojen, lomapäivien ja aikatauluttamisen suhteen. Joskus johonkin työtehtävään voi sanoa rohkeasti: ”ei”, jos budjetti sen vain sallii. Osaava ammattilainen luottaa siihen, että uusia projekteja tulee väistämättä vastaan.
Liikeenharjoittaja on hieman eri asemassa työaikojen suhteen kuin osaamistaan myyvä yrittäjä. Asiakkaat ostavat tuotteet itselleen sopivimpina aikona. Mikäli liike ei silloin ole auki, suunnataan toisaalle. Päivittäistavarakaupan ja palvelualojen aukioloajat ovat pitkälti vakiintuneet, ja tämä määrittää myös työaikoja. Palkkaamalla lisää henkilöstöä omistaja voi vapauttaa itsensä muihin tehtäviin.

Asetat omat tavoitteesi

Palkkatyöläinen on yrityksen tavoitteiden armoilla. Työnkuva määrittää mitä ja missä tehdään ja miten asiat hoidetaan. Lisäksi se usein kertoo myös sen, mitä välineitä työssä tulee käyttää. Itsenäinen ammatinharjoittaja pystyy muokkaamaan tavoitteitaan milloin tahansa. Jos omasta elintasostaan on valmis väliaikaisesti tinkimään, voi näin ollen työtahtia vastaavasti höllentää. Tämä on harvoin palkkatyössä mahdollista.
Yritystavoitteet voi puolestaan asettaa hyvinkin korkealle maailman valloittamiseen. Leipää tienatessaan ammatinharjoittaja voi hyvin toteuttaa omia intohimojaan, harrastuksiaan ja pitkäaikaisia henkilökohtaisia projekteja. Näistä ei välttämättä heti tule rahaa, mutta onnistuessaan ne voivat muuttaa elämän kertaheitolla. Parhaassa tapauksessa ne siivittävät uuden, entistä suuremman yrityksen perustamista ja johtamista.

Uuden oppiminen

Yksin toimiva joutuu päivittäin astumaan moniin eri saappaisiin. Yrittäjä johtaa yrityksen toimintaa, hoitaa juoksevat asiat, markkinoi yrityksen tarjoamia palveluita, siivoaa työpisteen, makselee laskuja, kehittää tuotteita eteenpäin ja hoitaa työtehtävät suunnittelusta toteutukseen.
Uuden oppiminen on väistämätöntä, välttämätöntä ja parhaimmillaan siitä myös nauttii. Yksin yrittävä kerryttääkin monen tyyppistä osaamista. Vuosien saatossa hänestä kehkeytyy varsinainen monitaituri, jonka tietotaito auttaa selviytymään kunnialla kiperistäkin tilanteista.

Ammatinharjoittamisen haasteita sekä vinkkejä niistä selviytymiseen

Tulojen epävakaus

Tuloihin liittyvä epävarmuus tuloista vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua. Varsinkin toiminnan alkaessa, vakituisten asiakkaiden vielä puuttuessa , tuloja on vaikea ennakoida. Yhden suuren rahakkaan projektin varaan ei kannatta kaikkea laskea, sillä asiakkaiden tarpeet ja tilanteet voivat muuttua äkillisesti.
Menojen minimointi, säästeliäisyys sekä talouden tarkka seuranta auttavat suunnittelussa ja taloudellisen epävarmuuden hallinnassa. Avuksi voi ottaa esimerkiksi palvelun, johon kuitit voi skannata, laskutusasiat koota yksiin kansiin ja muutenkin hallinnoida omaa talouttaan yrittäjänä. Näin voi keskittyä uusien asiakkaiden ja työtehtävien etsimiseen.

Vapaus on myös haaste

Itseään ei kannata ajaa piippuun, vaikka joskus työinto voikin ottaa vallan. Rajanveto yksityisyrittäjän työajan ja vapaa-ajan välillä sekoittuu väistämättä. Tämä voi haitata sosiaalista tai perhe-elämää. Ammatinharjoittaja rehkii ensimmäisinä kuukausinaan aamusta iltaan iloisesti ja jatkaa paperitöiden tekoa välillä öisinkin . Kun alkuinnostus on laantunut ja toiminta vakiintunut, on syytä kiinnittää huomiota tasapainon löytämiseen työn ja muun elämän välillä.
Oman työmäärän ja työpanoksen arvioimisessa auttaa yksinkertainen työtuntien seuraaminen, johon on tarjolla monia sovelluksia ja online-palveluita. Yksinkertaisimmillaan tähän riittää paperi ja kynä. Kuukauden päätteeksi voi arvioida työn laatua, työtunteja ja niistä kertyneitä tuloja.

Työyhteisön puute

Itsenäinen ammatinharjoittaja voi kokea luonteestaan riippuen työyhteisön puutteen joko virkistävänä tai ahdistavana. Työkavereita harvemmin on, jollei sitten toimi yrityshautomon alaisuudessa, osuuskunnan tiloissa tai yrityshotellissa. Näissä majailee muita yrittäjiä, joiden kanssa voi jutustella päivän mittaan. Sosiaalinen elämä voi muutenkin olla vähänlaista, jos työpäivät venähtävät iltaan asti.
Vertaistukea yrittäjälle on saatavilla oman alan yhdistyksistä, yrittäjäyhteisöistä ja yritysverkostoista. Yrittäjien verkkofoorumeilla ja -ryhmissä voi vaihtaa kokemuksia. Erilaisia yrittäjille suunnattuja tapahtumia, messuja ja koulutuksia järjestetään myös säännöllisesti. Näiden kautta voi löytää samanmielisiä yrittäjänalkuja tai kokeneita mentoreita, jotka auttavat sosiaalisen verkoston rakentamisessa.

Liikkeenharjoittaminen on riskisijoitus

Liikkeenharjoittaminen vaatii pääomaa ja tasaista tulovirtaa. Se on aina riskisijoitus. Moni huippupaikalla toimiva kahvila, erikoisliike tai hieno palvelukonsepti on joutunut lopettamaan hienoista ideoista huolimatta liian suurien kuluerien vuoksi. Vuokrat, tuotteiden ostaminen varastoon sekä henkilöstökulut ovat isoja menoeriä, joista jokainen on hoidettava säntillisesti. Hyvä suunnittelu ja paperitöiden ulkoistaminen auttaa tässäkin keskittymään olennaiseen, eli myyntiin ja asiakkaiden palveluun.