Mitä lupia tarvitsen yrittämiseen?

Velvollisuudet ovat läsnä yrittäjän arjessa, yrityksen rekisteröinnistä alkaen. Pian tulevat tutuksi niin verottaja kuin muutkin viranomaiset. Suomessa voi useimmissa tapauksissa harjoittaa laillista liiketoimintaa ilman erityistä toimilupaa. Joillain aloilla luvat ovat itsestäänselvyys, kuten elintarvikeliikkeiden kohdalla. Myös tapaturma-alttiit toiminnot voivat vaatia turvatarkastuksen tekemistä sekä tilojen että laitteiden osalta. Yritystoiminnan lupa-asiat tunteva, velvollisuuksiinsa paneutunut yrittäjä saa arjen pian rullaamaan omalla painollaan.

Yrittäjän monet velvollisuudet

Jos et ole varma yritystoimintasi luvanvaraisuudesta, voit käydä tarkistamassa sen esim. paikallisesta aluehallintovirastosta. Toimiluvan hakemiseen tarvitset useimmissa tapauksissa perustetun yrityksen ja y-tunnukset. Vasta kun tarvittavat tarkastukset on tehty ja lupa myönnetty, toiminta voi alkaa. Suurin osa aloista on sellaisia, joihin erityistä toimilupaa ei tarvitse. Esimerkkejä tällaisista aloista ovat konsultointi, ohjelmistotuotanto tai aineettoman omaisuuden myynti. Tyypillisiä luvanvaraisia aloja ja toimijoita ovat ravintolat, kahvilat, päivittäistavarakauppa, kauneudenhoitopalvelut, autokorjaamot, terveyspalvelut sekä finanssiala.

Luvanvaraiset toimialat

Elinkeinojen luvanvaraisuus jakaantuu kolmeen pääkategoriaan:

  • 1. Liike-, tuotanto- tai työtiloihin liittyvät luvat (esim. terveystarkastajan lausunto, ympäristölupa)
  • 2. Itse elinkeinon harjoittamiseen liittyvä lupa (esim. vähittäismyynti, alkoholin myynti tai valmistus, teletoiminta, rahoitus ja vakuutus)
  • 3. Ammattitaitoon liittyvät luvat (esim. lääkäripalvelut, fysioterapeutti, asianajotoimistot)

Ympäristölupa

Ympäristölupaa tarvitaan silloin, jos toiminta voi vaarantaa maaperän, vesistöjen tai ilman puhtauden. Vaikka yritys olisi perustettu, liiketoimintaa ei voi aloittaa näiltä osin ennen kuin lupapäätös on hyväksytty. Tyypillisiä ympäristöluvan tarvitsevia toimialoja ovat metsäteollisuus, kemianteollisuus, elintarvikkeiden ja rehujen valmistus, turkistarhat, kalankasvatus, kaivostoiminta sekä vaarallisten aineiden varastointi, käyttö tai käsittely.

Ympäristölupaa myönnettäessä käsitellään yleisesti toiminnan aiheuttamia rasituksia luonnolle ja ympäristölle, toiminnan laajuutta, päästöjä sekä haitallisten aineiden varastointia ja loppusijoitusta. Tärkeinä kriteereinä luvan myöntämiselle ovat terveyshaittojen ja pitkäaikaisten haittavaikutusten minimointi.

Ympäristölupahakemus tehdään joko kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (jossa yrityksen päätoimipaikka sijaitsee) tai asetuksissa määrätylle lupaviranomaiselle. Kaikki ympäristöluvat käsitellään julkisesti, jotta alueen asukkailla on mahdollisuus antaa oma lausuntonsa tulevan yrityksen toiminnasta.

Useimmissa tapauksissa toiminta lähtee kitkatta käyntiin, jos toiminta on pientä. Jos lupaa ei myönnetä, siihen voi hakea valituslupaa paikallisesta hallinto-oikeudesta. Hallinto-oikeus joko vahvistaa aiemman päätöksen tai vie asian korkeimpaan hallinto-oikeuteen käsiteltäväksi.

Elinkeinonharjoittajan luvat

Tietyillä aloilla elinkeinonharjoittajat joutuvat tekemään erillisen ilmoituksen toiminnan aloittamisesta tai muuten rekisteröitymään asianmukaisille viranomaisille. Tyypillisiä ilmoituksen vaativia toimialoja ovat parturit ja kampaamot, oppilaitokset, autokoulut, ravintolat ja kahvilat, hotellit, kiinteistönvälittäjät sekä työvoiman välitys tai vuokraus.

Moneen elinkeinoon, kuten kahvilan tai ravintolan pyörittämisen tarvitaan useita eri lupia ja tarkastuksia, ennen kuin toiminta on lainmukaista. Ohessa on esitelty tyypillinen luparuljanssi ravintolan saattamiseksi toimintakuntoon.

  • 1. Yrittäjä tekee perustamisilmoituksen Yritystietojärjestelmään ja tarvittaviin rekistereihin (kaupparekisteri, ennakkoperintärekisteri, ALV-rekisteri ja työntekijärekisteri).
  • 2. Ravintolaan tarkoitetut tilat tulee hyväksyttää rakennusvalvontaviraston toimesta. Moni muuten hyvällä paikalla oleva liiketila ei kelpaa ravintolan tiloiksi teknisistä syistä.
  • 3. Rakennusviraston hyväksyttyä tilat terveysviranomainen tarkastaa sekä hyväksyy ne elintarvikkeiden valmistukseen ja säilöntään sopivaksi huoneistoksi.
  • 4. Pelastuslaitos tekee palotarkastuksen. Tämän lisäksi on laadittava pelastussuunnitelma, jos tiloissa on paikat yli 50 asiakkaalle.
  • 5. Jokakesäinen kummastelun aihe ovat anniskeluoikeudet terasseilla ja näihin liittyvät erikoiset järjestelyt tarjoilijoineen. Ulkoterasseihin ja vastaaviin paikkoihin tarvitaan omat toimenpideluvat.
  • 6. Alkoholin anniskeluun täytyy luonnollisesti olla lupa (yli 2,8 % alkoholijuomat). Lisäksi näitä tarjoilevat työntekijät tarvitsevat anniskelupassin.
  • 7. Jos ravintolaa halutaan mainostaa näyttävästi, mainoskyltit ja neonvalot vaativat ainakin kiinteistönomistajan hyväksynnän.
  • 8. Jos ruokapaikassa soitetaan musiikkia ulkotiloissa, tämä vaatii oman lupansa.
  • 9. Työntekijät, jotka käsittelevät elintarvikkeita, tarvitsevat hygieniapassin.
  • 10. Jos aukioloaikoja halutaan pidentää, tähän vaaditaan poikkeuslupa (kuntakohtaiset säännöt).

Ammatinharjoittajan luvat

Tiettyjen alojen yrityksiä ei voi perustaa ilman asianmukaista pätevyyttä. Tällaisia aloja ovat esim. asianajaminen ja muut juridiset palvelut, kiinteistövälittäjät sekä terveydenhoitoala (esim. hammaslääkärit, fysioterapeutit, koulutetut hierojat, kiropraktikot, optikot, psykologit ja työterveyshuolto) .

Pätevyys todistetaan hyväksytyn oppilaitoksen todistuksella tai muun ammattipätevyyden osoittavalla tutkintotodistuksella. Vaatimukset voivat liittyä, yrittäjän koulutuksen lisäksi, työkokemukseen tai pätevyyden osoittavan kokeen läpäisemiseen. Mikä tahansa taho ei voi pätevyyttä todistaa, vaan kyseessä pitää olla viranomaisten hyväksymä laitos tai oman osaamisensa osoittanut ammattilainen, jolla on koulutusoikeus.

Turvallisuusasiakirja

Turvallisuusasiakirjaa tarvitaan tietyillä palvelualoilla, joissa asiakas osallistuu tapaturmille alttiiseen aktiviteettiin. Tällaisia aloja ja toimintoja ovat esim. huvipuistot ja tivolit, kuntosalit, laskettelukeskukset, seikkailupuistot, leikkikentät, uimahallit, ratsastuskoulu tai kartingrata.

Asiakirjasta tulee ilmetä suunnitelma riskien tunnistamiseen, niiden hallintaan ja, mahdollisissa haaveritapauksissa, tiedottamiseen liittyvät toimenpiteet. Toiminnan muut lain vaatimat luvat otetaan huomioon, eikä niitä tarvitse erikseen listata. Esimerkiksi paikan, johon on jo laadittu erillinen pelastuslaitoksen edellyttämä pelastussuunnitelma, ei tarvitse tätä kopioida turvallisuusasiakirjaan.

Jos toimintaa toteutetaan useassa eri paikassa eri tavoin, voidaan laatia kaiken toiminnan kattava yleisasiakirja, jossa on liitteenä eri palvelukokonaisuuksien erityispiirteet. Pelkkä turvallisuusasiakirjan teko ei riitä, vaan siitä on tiedotettava henkilökunnalle ja tarpeen mukaan järjestettävä turvallisuuskolutusta. Valvontaviranomaiset voivat milloin tahansa pyytää asiakirjan nähtäväksi tai tehdä tarkastuksia toiminnan turvallisuuteen liittyen.

Lisenssit ja immateriaalioikeudet

Yrityksen lupa-asioita sivuavat läheisesti myös yritysten liiketoimintaan liittyvät lisenssit. Näihin kuuluvat olennaisesti immateriaalioikeudet, kuten yrityksen brändiin liittyvä sisältö, kuvat ja sloganit.
Muita lisenssien alaisia oikeuksia ovat patentit, tavaramerkit ja liiketoiminnan sisäiset prosessit, joilla saavutetaan kilpailuetua. Lisenssejä myönnetään yleisesti tekijänoikeuslain alaisiin teoksiin, kuten musiikkiin, maalauksiin, teksteihin, valokuviin tai videoihin.

Lisenssi on yrityksen tai yksityishenkilön kanssa tehty sopimus, jonka myötä annetaan lupa käyttää aineetonta omaisuutta ehtojen mukaisella tavalla. Tyypillinen lisenssi koskee esimerkiksi tietokoneohjelmaa, kännykkäsovellusta tai elektronista laitetta. Dokumentissa määritellään se, miten ja missä olosuhteissa kyseistä tuotetta saa käyttää.

Yrittäjän immateriaalioikeudet

Yksityishenkilöille lisenssiehdot ovat vähemmän merkityksellisiä, mutta yrityksille niiden noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää. Lisenssin haltija saa korvauksena sen käyttäjiltä lisenssimaksun, josta käytetään myös nimitystä rojalti.

Yrittäjän tulee kaikissa toiminnan vaiheissaan varmistaa, ettei hän käytä toisten yritysten tai yksityishenkilöiden aineetonta omaisuutta luvatta. Lisenssien tulee olla voimassa ja käytön ehtojen mukaista.
Jos toimija on merkittävästi hyötynyt joko teknisestä innovaatiosta, henkisestä pääomasta tai luovan työn tuloksesta suorittamatta asianmukaisia lisenssimaksuja, voi edessä olla kallis ja pitkä oikeusjuttu. Esimerkkejä tästä on tuhansittain, ja suuryritysten patenttiriidat toimivat näistä näkyvimpänä varoituksena huolimattomuudesta tai häikäilemättömyydestä.

Yrityksen tulee myös suojata oma henkinen pääomansa. Patentointi kannattaa, jos siihen on mahdollisuuksia ja patenttia on vaikea varastaa (ts. sitä ei voi piilottaa tuotannon prosesseihin). Muutoin on hyvä rekisteröidä olennaiset tavaramerkit ja jopa sloganit sekä verkkotunnukset useaksi vuodeksi. Lisäksi kannattaa suojata henkinen omaisuus ja yrityksen salainen tieto turvajärjestelyillä. Henkilökuntaa on syytä kouluttaa aineettoman omaisuuden suojaamiseen ja lisätä sopimusehtoihin aina salassapitovelvollisuus.

Yrittäjän lupa-asiat tiivistetysti

  • Yrittäjänä joudut selvittämään itsenäisesti sen, mitä lupia liiketoimintasi tarvitsee sekä hakemaan nämä luvat.
  • Luvanvaraisen elinkeinotoiminnan voi aloittaa vasta sen jälkeen, kun tarvittavat luvat on myönnetty ja niistä on tehty ilmoitus kaupparekisteriin.
  • Yrittäjänä maksat kaikki lupiin liittyvät maksut. Näihin ei alennuksia myönnetä.
  • Jokaiseen toimialueeseen täytyy hakea yleensä oma lupa. Erityisesti tämä pätee toimintaan, jota säätelee ympäristölaki.
  • Tyypillisiä luvanvaraisia toimialoja ovat alkoholin anniskelu ja myynti, ajoneuvojen katsastustoiminta, apteekit, finanssialanyritykset sekä teleala.
  • Ilmoitusvelvollisuus koskee tiettyjä, ammatillista pätevyyttä vaativia toimia. Esimerkkinä ovat lääkärit, fysioterapeutit, psykologit, kiinteistövälittäjät, asianajajat, sekä hius- ja kauneudenhoitoalan ammattilaiset.

Lupaviranomaisia ja näihin liittyviä tyypillisiä toimialoja

  • Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Ajoneuvojen katsastustoiminta, ammattimainen henkilö- ja tavaraliikenne, teletoiminta
  • Aluehallintovirasto: Autokoulu, lääkäripalvelut, perintätoiminta toisen lukuun, alkoholijuomien anniskelu ja myynti
  • Valvira: Alkoholivalmisteiden valmistus, maahantuonti ja tukkumyynti
  • Fimea: Lääkevalmisteiden ja rohdosvalmisteiden myynti, maahantuonti ja valmistus
  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Valmismatkaliikkeet
  • Terveystarkastaja: Elintarvikkeiden valmistaminen, ravintolat, kahvilat sekä hotellit
  • Ruokavirasto: Laboratoriot ja teurastamot
  • Turvatekniikankeskus TUKES: Vaarallisten aineiden käsittely ja varastointi
  • Poliisihallitus: Vartioimisliike, järjestyksenvalvoja ja turvasuojaustoiminta
  • Finanssivalvonta: Vakuutuksenvälitystoiminta, luotto- ja panttilainauslaitokset, sijoituspalvelut sekä rahastoyhtiöt
  • ELY-keskus: Jätteenkeräys ja kuljetus
  • Kunnan tai kaupungin sosiaalitoimisto ja asianmukaiset viranomaiset: Kotipalvelu, perhetyö ja lasten päivähoito

Haluatko perustaa yrityksen?

Aloittavan yrittäjän oppaalla pääset alkuun.

Lataa maksuton opas

Holvipedia

Holvin tavoite on tehdä sinun arjestasi yrittäjänä helpompaa. Holvipediasta saat paljon hyödyllistä tietoa yrittäjyyden eri aiheisiin liittyen, aina kirjanpidosta ja taloudenhallinnasta laskutukseen ja verotukseen.