Mitä pienyrittäjän tulee tietää verotuksesta?

Aloittavan yrittäjän ensimmäisiä kosketuskohtia pienyritysten veroasioihin tarjoaa verottajan postissa lähettämä pumaska. Siinä käydään yleisellä tasolla läpi sekä sähköistä palvelua että yrittäjän verovelvollisuuksia vuoden mittaan. Täydennykseksi esittelemme tarkemmin myös yritysverojen maksua käytännössä, ALV-verotusta pienyrittäjän näkökulmasta, ennakkoverotusta sekä yhteisöveroa. Kun ymmärtää yrittäjän verotuksen perustermit, havaitsee verottajan kanssa asioinnin olevan vähemmän monimutkaista tai kankeaa kuin alkuun voisi luulla.

Mitä yritystä perustavan tulee ilmoittaa Verohallinnolle?

Täyttäessäsi yrityksen perustamislomaketta (Y-lomake) ilmoitat yrityksen samalla tarvittaviin rekistereihin. Näitä ovat mm. arvonlisäverovelvollisten rekisteri, ennakkoverorekisteri ja työnantajarekisteri. Rekistereihin voi liittyä myöhemminkin veloituksetta, mutta kätevimmin tämä hoituu perustamisen yhteydessä. Jos olet missään vaiheessa epävarma siitä, mikä ratkaisu on sopivin oman yrityksesi toimintaan ja tilanteeseen, Verohallinnosta saa ajantasaisimman tiedon ja henkilökohtaista palvelua tarvittaessa.

Yrityksen perustamislomakkeet

  • Lomakkeet saa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) sivuilta, Patentti- ja rekisterihallituksesta tai Verohallinnon toimipisteistä paperiversioina.
  • Tarkat ohjeet perustamisilmoituksen täyttöön löytyvät Verohallinnon sivuilta tai lomakkeen täytön yhteydessä.
  • Sivuilta löytyvä palvelunumero auttaa pulmatilanteissa. Tämän lisäksi voi varata ajan veroneuvojan tapaamista varten oman kunnan toimistoon.

Työnantajarekisteri

Työnantajarekisterin tarkoitus on selkeä. Pakollista liittymisestä tulee, jos palkkaat kokoaikaisesti vähintään kaksi muuta työntekijää. Jos palkkaat osa-aikaisesti vähintään kuusi henkilöä vuodessa, vaikka eri ajankohtina, tämäkin katsotaan työnantajana toimimiseksi.

Arvonlisäverovelvollisten rekisteri

Pienyrittäjän on hyvä kuulua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos hän toimii kokoaikaisesti ja yhtään epäilee liiketoiminnan kasvavan lähellekään 10 000 euroa. Tällöin ALV-rekisteriin liittyminen tulee pakolliseksi. ALV-verovelvollisuus antaa mahdollisuuden vähentää yrityksen nimiin tehtyjen ostosten vero-osuutta. Toiminta näyttää muutenkin ammattimaiselta ulospäin, kun yritys voi laskuttaa ALV:n kanssa.

Arvonlisäveroa on maksettava silloin, jos tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa. Jos liikevaihto jää alle 30 000 euron, yritys on oikeutettu ns. ALV-alarajahuojennukseen, jonka myötä voi vähentää osan ALV-veroista. Jos vuoden aikana raja ylittyy y rekisteriin kuulumattomalta yritykseltä, ALV-verot joutuu maksamaan jälkikäteen koko tilikaudelta.

Verottajan OmaVero -palvelu

Yrityksen perustamisen jälkeen saat tunnukset Verohallinnon ylläpitämään sähköiseen OmaVero -palveluun. Tämän kautta teet kaikki yrittäjän veroilmoitukset sekä maksat pyydetyt ja oma-aloitteisesti lasketut verot. Tällaisia veroja ovat mm. arvonlisävero, palkkojen ennakonpidätys, työnantajan sosiaaliturvamaksu ja muut työnantajasuoritukset. Verohallinnon palvelun kautta voi yrityksen verotustilannetta seurata lähes reaaliaikaisesti. Siellä näkee kätevästi myös tulevat maksut sekä muut tarvittavat toimenpiteet määräaikoineen.

Arvonlisävero

Arvonlisävero (ALV) on yleinen kulutusvero, joka lisätään Suomessa lähes kaikkien tuotteiden ja palveluiden hintaan (tuoteryhmittäin on eroja veroasteessa). Veron suuruus perustuu suoraan tuotteen tai palvelun hintaan ostomaassa, tässä tapauksessa Suomessa. Vero siirretään aina kuluttajan maksettavaksi. Vero kannetaan kaikissa myynnin portaissa, riippumatta siitä missä tai miten tuote tai palvelu myydään.

Käytännössä ALV näkyy yksityisille kuluttajille ostoksien kuitissa pienellä präntättynä. Yritysten ostaessa toiselta yritykseltä, ALV erotellaan laskussa. Vero ei kasva määrällisesti yritysten välisessä kaupassa. Useimmissa tapauksissa tuotantoon tarkoitettujen tuotteiden ja palveluiden arvonlisäveron voi vähentää verotuksessa.

Arvonlisäverokannat

Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa 24 %. Tämä verokanta astui voimaan 2013 ja kohosi aiemmasta prosenttiyksiköllä. Tämä koskee useimpia tuoteryhmiä, tavaroita ja palveluita. Muutamilla tuoteryhmillä, jotka on lueteltu alla, on alennettu verokanta.

  • 14 %: elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut (pois lukien alkoholijuomien sekä tupakkatuotteiden myynti ja tarjoilu)
  • 10 %: mm. lääkkeet, liikuntapalvelut, majoitus, kirjat, kulttuuri- ja viihdetapahtumien sisäänpääsymaksut, henkilökuljetus, säännöllisesti tilatut sanoma- ja aikakauslehdet
  • 0 %: mm. vienti EU-alueen ulkopuolelle, tietyt kansainvälisen kaupan erikoistapaukset sekä yleishyödyllisten yhteisöjen mainosmyynti
  • Ei ALV-velvollisia: mm. terveydenhoito- ja sairaanhoitopalvelut

Ennakkovero

Ennakkovero on yrittäjän tulovero, joka maksetaan nimensä mukaisesti ennakkoon. Tulot arvioidaan yleisesti ennen tilikautta ja verot maksetaan yleensä kuukauden välein. Pienyrittäjän, jonka liiketoiminta pysyy pienenä, saattaa olla mahdollista maksaa verot harvemminkin tai jopa koko tilikaudelta etukäteen. Tästä käytännöstä kuitenkin päättää aina verottaja. Muutoksia ennakkoverojen maksuun ja arviointiin voi tehdä milloin vain. Tällöin haetaan uusi verolippu.

Elinkeinonharjoittajan tulovero

Yksityisen elinkeinonharjoittajan (ts. toiminimiyrittäjä) yrityksen kautta saamaa tuloa kohdellaan kuin ansiotuloa, jonka yhteydessä se myös verotetaan. Liiketoiminnan tulos on laskettava tätä ennen. Tämä tapahtuu ynnäämällä koko vuoden tulot ja vähentämällä näihin kohdistuvat kulut.

Saatu summa lisätään muihin ansiotuloihin, joiden kokonaissumma määrää lopullisen veroprosentin. Ensimmäisen vuoden tilikauden tulos arvioidaan. Sen jälkeen verottaja antaa uudelle tilikaudelle valmiin pohjan ja ennusteen veroista, johon voi ilmoittaa muutoksia tarpeen mukaan.

Ennakkoperintärekisteri

Ennakkoperintärekisteriin liittyminen ei ole pakollista, mutta ehdottomasti suositeltavaa. Tällä ilmoitat, että yritys hoitaa tuloveroon liittyvät velvoitteet itse. Muutoin joudut hankkimaan työkorvausverokortin, jonka tiedot annetaan palveluitasi (ts. työtäsi) ostaneelle. Tämä joutuu maksamaan ennakon puolestasi. Jos verokorttiakaan ei ole, ennakonpidätykseksesi asetetaan 60 % ja ylimääräisen maksetun veron saa takaisin vasta veronpalautuksen yhteydessä oikaisuvaatimuksella.

Yhteisövero

Yhteisövero koskee vain osakeyhtiöitä tai osuuskuntia sekä tietyissä tapauksissa mm. asunto-osakeyhtiöitä, yhdistyksiä, säätiöitä, liikelaitoksia ja julkisyhteisöjä. Yksityisen elinkeinonharjoittajan (ts. toiminimi) ei yhteisöveroa tarvitse maksaa, vaan hänen verotuksensa hoidetaan aina ansioverotuksen kautta. Sama pätee myös yleishyödyllisiin yhteisöihin.

Yhteisöveron aste on tällä hetkellä 20 % (2019). Viimeksi verokantaa päivitettiin vuonna 2014, jolloin sitä laskettiin (tuolloin 24,5 %). Tältäkin osin yrittäjyyttä on pyritty tekemään Suomessa houkuttelevammaksi. Yhteisöveron perusta saadaan siten, että yrityksen tuloista vähennetään hyväksyttävät menot.

Toiminimen pääomaverotus

Toiminimen verotus jakautuu ansioverotukseen (henkilökohtainen veroprosentti) ja pääomaverotukseen (30 %). Yrityksen nettovarallisuus vaikuttaa eniten tulojen jakamiseen näihin veroluokkiin. Pääoman verokatoksi on asetettu 20 % edellisen vuoden nettovarallisuudesta.

Toiminimen varallisuuteen voivat kuulua esimerkiksi asunto, auto tai työkone, jos niitä käytetään liiketoimintaan yli 50 % ajasta. Tarvittaessa käyttöaste pitää todistaa esimerkiksi sähköisellä ajopäiväkirjalla. Toiminimelle asetettu korollinen pankkitili ei kuulu nettovarallisuuteen, vaikka näin voisi luulla. Tämä johtuu lähdeverosta, jota peritään korkotulosta. Korottoman verkkopankkitilin varoja käsitellään tapauskohtaisesti.

Käytännön veroasiat

Yrittäjänä tulet olemaan yhteydessä pitkin vuotta Verohallintoon, jonne maksat mm. omat ennakkoverosi, arvonlisäveron kuukausittain tai harvemmin (esim. pienyritys) sekä työntekijöiden palkasta pidätetyt verot.

Osakeyhtiö, joka palkkaa omistajan lisäksi henkilöstöä, joutuu antamaan vuosittain ilmoituksen maksetuista palkoista sekä näihin rinnastettavista eduista, kuten osingoista tai vuosibonuksista. Työnantajana joudut toimittamaan lisäksi säännöllisesti ilmoituksen työttömyysvakuutusrahastoon, työterveyshuoltoon sekä eläke- ja vakuutuslaitoksille.

Tärkeimpänä rästinä on yrittäjän vuotuinen veroilmoituksen teko. Osakeyhtiöiden veroilmoitus tehdään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Toiminimiyrittäjät, kuten liikkeen- tai ammatinharjoittajat sekä avoimet yhtiöt tai kommandiittiyhtiöt, jättävät veroilmoituksen aina seuraavan vuoden huhtikuun alussa.

Holvipedia

Holvin tavoite on tehdä sinun arjestasi yrittäjänä helpompaa. Holvipediasta saat paljon hyödyllistä tietoa yrittäjyyden eri aiheisiin liittyen, aina kirjanpidosta ja taloudenhallinnasta laskutukseen ja verotukseen.